B logi sisältää elokuva-arvioita ja muisteluja kokoelman 1980-luvun ja 90-luvun alun retro-videokaseteista. Mm. scifi, fantasia, western, piirretyt, anime, kaiju/monsterielokuvat, post-apocalypse, kauhu, mysteeri, arthouse ja draama ovat genreinä edustettuina. Arvosteluasteikko on yhdestä viiteen tähteä. Blogissa käsitellään pääasiassa Suomi ex-vuokrakasetteja. Myös muita vanhoja ja harvinaisiakin sekä uusia kiinnostavia elokuvia ja sarjoja välillä käsitellään (mm. TV-nauhoituksia ja DVD:itä), sekä erikoisuutena Nintendon vuokravideopelejä. Toiveitakin saa esittää. Disney-postaukset löytyvät myös täältä.

"Elokuvat ja videot kuvaavat elämää ja mielikuvitusta sen kaikissa muodoissa. Tässä blogissa elävät harmonisesti rinnakkain niin klassiset piirretyt kääpiöineen ja scifi-maailmat avaruusaluksineen, kuin taide-elokuvat ja hömppä, sekä pienen ihmisen filosofiat ja rakkaus luontoon, aina taisteleviin jättiläishirviöihin, jotka kulkevat käsi kädessä auringonlaskuun – ja lopputekstit katsotaan nekin autuaana." —JE

Spoilereita saattaa välillä esiintyä. Voit lähettää omiakin kommentteja tai muisteluja videoarvioista (tai yleisesti tästä blogista). Voit tehdä sen täältä sivun alaosasta (voit lähettää myös sähköpostia).


<- Aiempia blogi-postauksia
 -> Uudempia blogi-postauksia


14.2.2019

HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ!



Hyvää ystävänpäivää kaikille Videomuseon lukijoille!

Oheinen kuva on muuten italialaisen Da Disney con Amore VHS-kasetin kannesta vuodelta 1985. Se sisältää romanttisia pätkiä Disney-animaatioista, kuten Lumikista, Bambista, Prinsessa Ruususesta, Kaunottaresta ja Kulkurista, Robin Hoodista ja Fantasiasta.

Tähän väliin romantiikan täyteiseen päivään sopii esitellä myös sateenkaarikantinen Titanic-elokuvan Nordic Videon vuokravideoharvinaisuus vuodelta "1983"! (Videokoodi 69.)



Myös vaihtoehtoinen takakansi löytyy.

Kyseessä on sisäpiirin vitsi eli jälleen sarjassamme kuvitteellisia VHS/Beta-retrokansia 80-luvun tyylillä :). Nordic Videon sateenkaaret on yksi keräillyimmistä FIx-vuokravideosarjoista, ja niiden tutusta graafisesta ilmeestä ovat muutkin tehneet omia hupikansiaan vuosien varrella. Kiitos inspiraatiosta kannen tekemiseen Kimmo Sandberg! Hän suunnitteli Titanicista Espoon OVC Videovision -version.

Täällä aiempia postauksia kuvitteellisista videokansista:
  • Videoiden uus-retrokansia
  • Unikone - kuinka luoda ajatuksilla elämää ("Star Wars VIII"-kansi)
  • Disney's Game of Thrones

    • Kirjoita kommentti


    8.2.2019



    Elokuva:
    A VISITOR OF A MUSEUM / POSETITEL MUZEJA (1989)
    Venäjänkielinen nimi: Посетитель музея.
    Saksankielinen nimi (Länsi-Saksa): Der Museumsbesucher.
    Ohjaus: Konstantin Lopushanski.    Valmistusmaat: Neuvostoliitto, Sveitsi, Saksan liittotasavalta.
    Tuotanto: Lenfilm, CSM Productions, ZDF - Zweites Deutsches Fernsehen.
    Genre: post-apokalypsi, maailmanloppu, draama, arthouse.    Kesto: 2t 16min.
    Kuvasuhde: 4:3.
    Englanniksi puhuttu, suomenkielinen tekstitys.

    Kuvaus: "Post-apokalyptisessä mutanttien kansoittamassa maailmassa mies pyrkii pääsemään vierailulle vedenalaisen museon raunioihin. Museoon pääsee vain laskuveden aikaan."

    Hyvä vierailija, tervetuloa jälleen Videomuseon monimuotoisten artikkeleiden pariin uudelle vuodelle. Hassuna kontekstuaalisena aasinsiltana (ja sellaisten huomioiden ystävänä), tämä elokuvakin kertoo vierailusta eriskummalliseen museoon... (Ja Jaska Jokusen retkien jälkeen on luontevaa siirtyä hiukan erilaisiin matkatunnelmiin...)

    Venäläinen elokuvaohjaaja ja kirjailija Konstantin Lopushanski (syntynyt 1947) tunnetaan erityisesti post-apolalyptisistä filmeistään Kuolleen miehen kirjeet (1986), A Visitor to a Museum (1989), Russian Symphony (1994) ja The Ugly Swans (2006).

    Post-apocalypse-genren ja maailmanlopun elokuvista kiinnostuneena olin halunnut nähdä pitkän aikaa "Museon vierailijan" (epävirallinen suomennos). Nähtyäni joitakin vuosia sitten sattumalta pari kuvaa vuoden 1989 neuvostoliittolaisesta elokuvasta, se alkoi kiehtoa minua suunnattomasti. Sen kuvasto, äänimaailma ja ilmapiiri muistuttaa erästä suosikkielokuvaani ja sen ohjaajan töitä, eli Andrei Tarkovskia. Lupushanski opiskeli käsikirjoitusta ja elokuvaohjausta Emil Loteanun työpajassa. Valmistuessaan opinnoistaan vuonna 1977 Lupushanski avusti Tarkovskia Stalkerin teossa. Lupushanskilla on myös mm. viulistin koulutus.

    Posetitel Muzeja on harvinainen ja erittäin vaikeasti saatavilla, mutta onnistuin sen ihmeen kaupalla löytämään viimein nähtäväksi. Sitä ei ole julkaistu Suomessa VHS:llä eikä muussakaan formaatissa. Ulkomainen (oletettavasti hyvin pienipainoksinen) DVD:kin on keräilyharvinaisuus ja loppuunmyyty.

    Puolalaisen taidemaalari Zdzisław Beksińskin apokalyptiset ja dystooppis-surrealistiset visiot tulvivat myös mieleen pintaan elokuvaa katsellessa. Joskin Lopushanskin näyt ovatkin realistisempia. Slaavilaisessa repivässä sielunmaisemassa on joka tapauksessa jotain yhteistä. Elokuvan toinen venäläinen julistekin muistuttaa vahvasti puolalaista julistetaidetta.

    Valitsin tämän postauksen taiteeksi ranskalaisen julisteen, koska sen tyyli oli eniten mieleeni. Huolimatta siitä, että se kenties antaa valoisamman kuvan filmin visuaalisesta ilmeestä, joka on enimmäkseen aika synkkä. Yllä venäläinen juliste.

    Mielenmaisemien laadusta kertoo elokuvan alkuperäinen työnimi Izgnanie iz ada, "karkotus helvetistä". Synkissä vesissä liikutaan; kirjaimellisestikin. Mutta yllättäen keskivaiheilla (itseironista) huumoriakin esiintyy. Toisaalta kepeämpi tanssikohtaus on omaan makuuni vähiten mieleeni tässä elokuvassa. Samalla se sisältää taustalla oudon telkkariesityksen, jossa ihmishahmojen muunnellut väripinnat vilkkuvat psykedeelisissä vanhahtavissa analogiefekteissä. Tämä tuntuu menneen maailman neuvosto-"futurismilta", jota riittää etenkin Solariksessa (1972). (Jota kohtaan tämä ei ole kritiikki vaan historiallinen huomio – Solariksen myötä kiinnostukseni venäläisiin elokuviin ylipäänsä lähti nousuun.)

    Myös hysteerisen naisparan (Irina Rakshina) edesottamukset ovat vaikeaa seurattavaa, vaikkei niitä tietenkään mukaviksi tarkoitettu olekaan. Tämä naistyyppi on tullut myös Tarkovskin elokuvista hyvin tutuksi.

    Erittäin kiinnostava juonikuvaus kertoo tiivistetysti mistä taustatarinassa ja päähenkilön (Viktor Mikhailov) matkassa on kyse – vierailusta vedenalaisen Museon raunioihin. Elokuvan alkupuoli keskittyy museovierailun odottamiseen. Katsojan odotus ja kiinnostus kasvaa henkilöiden keskustellessa aiheesta jatkuvasti. Olin yhtä turhautunut kuin päähenkilö, kun käy ilmi, että Museoon pääseekin vasta nousuveden aikaan ja jälleen täytyy odottaa viikko.

    Tietynlainen palkinto odottaa vasta loppupuolella, vaikka se ei välttämättä olekaan aivan sitä mitä odotit. Mutta Maan kiitos katsojaa kuitenkin jokseenkin palkitaan, sillä se ei ole aina itsestäänselvyys.

    (Tuoreena esimerkkinä nousee mieleen mahtava avaruusolentojen kontaktista kertova Arrival, 2016, joka antaa todella paljon ja uudella tapaa, mutta kuitenkin erikoisesti kadottaa aivan loppumetreillä punaisen langan eli vieraat olennot olennaisimpana ja kiinnostavimpana käsittelyn alaisena asianaan. Kyseessä on silti toistaiseksi tämän vuosituhannen purevimpia ja upeimpia ajatuksia herättäviä tieteiselokuvateoksia, mm. Interstellarin, 2014, ohella.)

    Tämän tulevaan viittaavan juonityypin koen kuuluvan sarjaan "odotettavia asioita" – things to come. Tulee mieleen vaikkapa Game of Thrones TV-sarja, jossa katsoja jää odottelemaan erinäisiä jännittäviä suuria tapahtumia ja yhteenottoja, joihin viitataan jo alkumetreiltä lähtien: (SPOILEREITA – kuten valkoisten kulkijoiden invaasiota, Daneryksen Westerosin valloitusta sekä Suursotaa, josta odottaisin tulossa olevan kaikkien aikojen suurin elokuvissa kuvattu sota – itse ainakin oletan tämän olleen yksi Martinin suurimpia inspiraatioita koko lähdeteoksen kirjoittamiseen.)


    Konstantin Lopushanski filmografia

  • 1978   Tears in Windy Weather (Слезы в ветреную погоду — Slyozy v vetrenuyu pogodu) [lyhytelokuva]
  • 1980   Solo (Соло) [lyhytelokuva]
  • 1986   Dead Man's Letters (Письма мёртвого человек — Pisma mjortvogo cheloveka)
  • 1989   A Visitor to a Museum (Посетитель музея — Posetitel muzeja)
  • 1994   Russian Symphony (Русская симфония — Russkaja simfonija)
  • 2001   The Turn of the Century (Конец века — Konets veka)
  • 2006   The Ugly Swans (Гадкие лебеди — Gadkie iebedi)
  • 2013   The Role (Роль — Rol)
  • 2018   Through the Black Glass (Сквозь чёрное стекло — Skvoz chornoje steklo)


    • En ole jostain syystä pitkään aikaan ollut "taide-elokuva"-vireessä, vaikka se eniten arvostamiani ja lempi-genrejäni onkin. Nyt löysin tuon uinuneen vireen jälleen onnekseni takaisin, koska oikeassa mielentilassa kullekin sopivat syvät teokset antavat tavattoman paljon, herättävät sekä avartavat maailmankuvaa. Kerronta (joka ei olekaan "vaihtoehtoisessa" elokuvadramaturgiassa itsetarkoituksellista) on paikoin hieman laahaavaa, mutta parhaimmillaan teoksessa on filosofinen, eteerinen ote ja mystinen tunnelma maailmanlopun odottamisen vireessä.

    Leikkaustyyli on yleisesti ottaen hieman vauhdikkaampaa kuin Tarkovskilla (unkarilaisen Béla Tarrin kymmenminuuttisista leikkauksista puhumattakaan), mutta seesteisiä jaksoja esiintyy etenkin loppupuolella, ja niihin uppoutuukin mielellään.

    Suosikkikohtauksessani mies lentää unessaan pellon yllä lumisateen ropistessa hänen päälleen. Henkilökohtaisesti, tällaisia kohtauksia kaipaan aina löydettäväkseni, sillä niiden ansiosta olen itse elokuvista alunperin syvemmin kiinnostunut ja niistä inspiroitunut monin eri tavoin, joista tämä Museo-sivusto keräilyineen on yksi ilmentymä. Fantastiset unet ja näyt – ja etenkin niiden nitominen osaksi elokuvakerronnan luonnollista virtaa vailla turhia alleviivauksia – on äärimmäisen kiehtovaa.

    Elokuva sai myös surulliseksi. Ei niinkään rankkojen ja tärkeiden teemojensa vuoksi. Kuten ihmisen vimmainen luonnonhävitysvimma konkretisoituu filmissä päähenkilön taivaltaessa päättymättömissä roskavuorissa. Vallitsevaa ja odotettavissa olevaa luontokatastrofia tulisi käsitellä aina vain enemmän ja aidommin kaikkialla. Dialogikin on raskasta. Mutta surullisuus ei syntynyt näistä seikoista, vaan koska teos havahdutti siihen, miten vähän ja harvoin tämän kaltaista ajatuksia herättävää tai muutenkaan älyllistä elokuvaa sekä ohjelmaa nykyään vaikkapa televisiossa nykyään esitetään. Potentiaalista yleisöä ja mm. taide-elokuvista kiinnostuneita uusia katsojia varmasti löytyisi myös, jos sielujamme ja mieliämme vain ravittaisiin – tai ylipäänsä haluttaisiin ravita.

    Osa dialogista ja teemoista (näin ei-venäläisenä ja muutenkin) menee minulta varmasti täysin ohi. Kuten se kuinka ohjaajan yhteiskunnallinen tausta vaikuttaa nähtyyn ja kuultuun kaikkine merkityksineen, sekä etenkin loppua kohden kiihtyvä uskonnollinen alavire. Kuvia eläimistä tajusin jääneeni kaipaamaan. Lähinnä taivaalla etäisesti liihättäviä lintuja nähdään. Joka tapauksessa, tuskin "spoilaan", että henkilökohtaisesti koin, että miehen etsimä museo on kaltoin kohtelemamme Maa-planeetta.

    Jokainen tulkinnee ja kokee tämän elokuvan omalla tavallaan. Ja vaikka "tarkemmille" merkityksille ja tulkinnoillekin antaisi viis – en vanhemmiten edes usko enää kovin vahvasti symbolismiin – niin itse kokemus on antoisa ja merkityksellinen. Kuten eräs toinenkin arvioitsija totesi, koin elokuvan suureksi vahvuudeksi sen visuaalisesti puhuttelevat kohtaukset.

    Päähenkilö tulee erittäin lähelle varsinkin loppua kohden. On paljon kärsimystä ja huutamista. Karkotusta ja hukassa oloa. Olemattomuuden tunne ja pelko välittyy miehen olemuksen hävitessä ja kasvojen ilmestyessä ihmeellisellä yliluonnollisella tavalla huoneeseen mahdollisesti pöydästä heijastaen. Ehkä siinä on jonkin asteista erikoisen laatuista toivoakin. Ainakin upean loppukohtauksen korkeat loppusävelet matalan taajuuden yhteydessä ovat hyvin kauniit, melankolisen toiveikkaat ja koskettavat.

    Vierailua tähän museoon voi suositella elokuvan aiheista kiinnostuneelle ja vaikuttavaa valveuttavaa elokuvakokemusta hakevalle.

    Etsijälle, joka hakee kokemuksia joita et ole ennen kokenut.

    ****½

    MUUTA:
  • Elokuvan hankkiminen nähtäväksi on erittäin hankalaa, joten vinkkinä kannattaa etsiä itse elokuvaa venäjäksi ja tekstitystä toisaalta.
  • Kiitos Lupushanskin henkilötiedoista Wikipedia.
    •
    Kirjoita kommentti


    12.12.2018



    HYVÄÄ MATKAA, JASKA JOKUNEN! (Esselte Video / CIC Video - valkoinen sarja, 1983). VHS (FIx)
    Alkuperäinen nimi: Bon Voyage, Charlie Brown (and Don't Come Back!!) (1980).
    Ohjaus: Bill Melendez, Phil Roman.    Valmistusmaa: Yhdysvallat.
    Tuotantoyhtiö: Bill Melendez Productions, Lee Mendelson Film Productions, United Features Syndicate.
    Julkaisuyhtiö: Paramount Pictures.
    Genre: animaatio/komedia/perhe.    Kesto: 1t 16min.
    Kuvasuhde: 4:3 (säilyttää alkuperäisen).    Sallittu.    Videokoodi: 51230.
    Englanniksi puhuttu, suomenkielinen tekstitys.

    Takakannen teksti: "Rakastetun Tenavat-sarjan uusin filmi kertoo Tenavien ensimmäisestä ulkomaanmatkasta. Päämääränä on Le Heron Ranskassa. Jaska, Eppu, Piparminttu Pipsa ja Maisa lähtevät sinne kahdeksi viikoksi vaihto-oppilaiksi ja tietysti Ressu ja Kaustinen lähtevät mukaan. Matkasta tulee sekä hauska että jännittävä ja lopuksi tarina saa vielä yllättävän käänteen. Filmi on hauska jatko Tenavien aiemmalle menestykselle sarjakuvissa."

    Charles M. Shulzin piirtämät Tenavat-sarjakuvat alkoivat ilmestyä vuonna 1950. Pääosassa ovat Jaska Jokunen ja muut koulun lapsoset, erikoinen ja filmaattinen Ressu-koira, sekä keltainen pieni höperö lintu Kaustinen.

    Sarjakuvista on tehty piirrettyjä sarjoja ja elokuvia. Tässä vuoden 1980-elokuvassa aina liikuttavan epäonninen Jaska on valittu vaihto-oppilaaksi Ranskaan, kaverinsa Epun kanssa. Mukaan liittyvät myös muun muassa Pipsa ja Maisa, sekä eläinystäviä.

    Sympaattinen, suloinen Ressu varastaa shown, Kaustisen ohella. Heidän temmellyksensä ja tempauksensa ovat hauskinta koko filmissä. On hupaisan näköistä kuinka Kaustinen nukkuu Ressun mahan päällä heti alkuun. Ystävykset ovat hellyyttäviä yhdessä myös lentokoneessa temppuillessaan.

    Lentokoneessa pyörivä "Nauravat kanit"-elokuvaesitys sai nauramaan ääneen absurdiudessaan – Kaustisen ja Ressun reaktio filmiin on myös oikeutetusti aivan hillitön. Tämä oli oma suosikkikohtaukseni koko filmissä. Ressun herrasmiesulkoasu hattuineen passintarkastuksessa huvittaa sekin. Ressulla on lähes joka kohtauksessa eri asukokonaisuus. Ranskassa on luonnollisesti baskeripäähineen vuoro. Koiraystävämme ottaa osaa Wimbledonin tennisotteluunkin matkan varrella, ja pelaa tunteen palolla.

    Kun lyhyissä Tenavat-piirretyissä aikuisia ei nähdä kasvoista ja heidän äänenäkin kuuluu "vavavau"-tyyppistä torviääntä, niin poikkeuksellisesti tässä piirretyssä aikuiset näkyvät ja kuuluvat normaalisti!

    Baarissa Ressu juo ykkösellä juurioluen ja saa itkuhumalan aikaiseksi kuunnellessaan keltaisen lintuystävänsä viulun soitantoa. Toisen juoman jälkeen hän tanssiikin jo pöydällä riemuissaan Kaustisen musiikin tahtiin. (Olut kyllä kohentaa tätäkin katselukokemusta –toim. huom.) Aamun koitteessa "vahtikoira" Ressu saapuu takaisin vahtipaikalle krapulassa Jaskan ja Epun tätä ihmetellessä.

    Tenavat-elokuvat

  • A Boy Named Charlie Brown (1969)
  • Snoopy, Come Home (1972)
  • Race for Your Life, Charlie Brown (1977)
  • Bon Voyage, Charlie Brown (and Don't Come Back!!) (1980)
  • The Peanuts Movie / Snoopy and Charlie Brown: A Peanuts Movie (2015, 3D-animaatio)


    • James Bond -musiikkiteemaan viitataan jostain erikoisesta syystä kun matkalaiset ovat ranskalaisen linnan seutuvilla. Tai ainakin musiikissa on vastaavaa säveltä.

    Vaikka tämä ei mihinkään liitykään, niin elokuvan alkuperäisnimestä Bon Voyage, Charlie Brown! muistuu Matti Nykäsen mainio "Bon voyage -fiilis"-lausahdus mieleen:

    "Aina ku mä hyppään ja pääsen siihen hyppyrin nokalle, niin mulle tulee sellanen bon voyage -tunne, siis että mä oon kokenu tän joskus aikasemminkin."

    Herran aforismit ovat vertaansa vailla.


    Tenavat videokasetteja 1980-luvulta

    Juno Media julkaisi Tenavat-piirrettyjä yhdeksällä vuokrakasetilla 1980-luvulla. Jostain kumman syystä kasetti numero 6:n kansitaide aiheutti vuosien jälkeen uudelleen nähtynä eniten nostalgisia ja tuttuja viboja. Ensimmäinen kasetti näytti myös tutuimmalta. Muistan nähneeni näitä pikkukaupunkini Shellin huoltamolla vuokralla aikoinaan 80-luvulla tai 90-luvun alkupuolella. En muista tuliko jotain niistä vuokrattuakin.





    Kiitos kansikuvista FIx-galleria.net ja sivukuvista Huuto.net-myyjälle. Tenavista oli myös pahvikantisia myyntivideoita (julkaisija Din Video / GMV Media Ab) – 89 markan kappalehintaan ainakin tämän R-kioskin mainoksen kautta ostettuna.


    Videokansipiirros eli julistetaide on hauskan omaperäinen ja tyyliltään nostalginen, joka tekee siitä nätin hyllynkoristeen. Kasetti on valitettavan harvinainen – en ole itse tähän törmännyt kuin tämän ainoan kerran. Paitsi KAVI:n arkistoissa oli kasetista talletettuna Video 2000 -versio.

    Ohjelma on varmaan monesta nykykatsojasta paikoin hidastempoinen. Maisemakuvia riittää, mutta matkan teon tunne on miellyttävä. Loppu tulee kuitenkin aika yllättäen. Lopputeksteissä nähdään luonnospiirroksia tekijöiden naamoista.

    Katsotun videon kuva oli hämmästyttävän hyvä. Kyseessä on made in Japan -nauha.

    Hyvää matkaa, Jaska Jokunen on sympaattinen wanhan hyvän kadonneen ajan piirretty. Siitä tulee hyvä mieli ja olo. Pidin piirretystä ja tunnelmasta yllättävän paljon näin aikuisiälläkin yön myöhäistunteina katsottuna. Se oli erityisesti Ressun ja Kaustisen ansiota, ja toki Jaskankin. Olin etukäteen skeptinen, jaksaisinko katsoa elokuvaa loppuun saati viihtyä sen seurassa (vaikken kestoa etukäteen tiennytkään koska sitä ei kansipaperissa lue), mutta onnekseni laitoin kasetin pesään – ja kyynisyytenikin maailmaa kohtaan jälleen väheni. Joten suosittelen lämpimästi Jaska Jokusen matkaa ja Tenavia kaikille vauvasta vaariin. Tämän myötä nousi ja muistui jälleen mieleen vuosien jälkeen kiinnostus Tenavat-piirrettyjä ja sarjakuvia kohtaan.

    ***

    MUUTA:
  • Video ei sisällä trailereita.
  • Charles M. Schulz eli vuosina 1922–2000.
  • Kiitos animoidusta Ressu-GIF:istä MakeAGIF.com
    •
    PS. Kaikki Tenavia lukeneet muistanevat Ressun lukemattomat romaanin kirjoittamisyritykset koirankoppinsa päällä kirjoituskoneellaan. Kaikki romaanit alkavat aina: "Oli synkkä ja myrskyinen yö". Ressun toistamiseen saamat kustantamon hylkäämiskirjeet ovat karua luettavaa. Luonnonvoimatkaan eivät jätä uutteraa kynäniekkaa rauhaan. Onneksi sinnikäs kirjailijamme ei näistä lannistu vaan yrittää aina uudelleen.

    Tästä aiheesta on myös pidempi tarina Ressu kirjoittaa kirjan ”Oli synkkä ja myrskyinen yö” (suomennettu 1973, alkuperäisteos Snoopy and ”It Was a Dark and Stormy Night", 1971).

    Punaisen paronin mielikuvituslentoseikkailut, Jaskan pesäpallopelit kummullaan ja punatukkainen tyttö -stripit ovat nekin legendaarisia.

    Kiitos kuvasta Huuto.net-myyjälle.

    PPS. Pieni hassu Ressu-kokoelma. Posliininen koirankoppifiguuri on säästöpankki.



    PPPS. Puhutaanko Juno Median vuokrakasetteissa suomea vai englantia? Myyntivideot ovat suomeksi dubattuja.


    1 KOMMENTTI:

    Jukka Eronen – 31.12.2018 klo 12:45
    Lapsuuden piirustus 5-6 vuotiaana.



    Kirjoita kommentti


    22.11.2018



    Erikois-postaus:
    STAR WARS - EPISODE VIII: THE LAST JEDI. Finnkino 3D-elokuvateatteriesitys
    Englanninkielinen nimi: Star Wars, Episode VIII: The Last Jedi (2017).
    Ohjaus: Rian Johnson.    Valmistusmaa: Yhdysvallat.
    Tuotanto- ja levitysyhtiöt: LucasFilm Ltd., Ram Bergman Productions, Walt Disney Studios Motion Pictures.
    Genre: Sci-Fi/fantasia/seikkailu/toiminta/romantiikka.    Kesto: 2t 32min.
    Kuvasuhde: 2.39:1.    K-12.    Englanniksi puhuttu, suomen- ja ruotsinkielinen tekstitys.

    Kuvaus: "Skywalker-saaga saa jatkoa Lucasfilmin elokuvassa Star Wars: The Last Jedi, kun The Force Awakens -elokuvasta tutut sankarit yhdistävät voimansa galaktisten legendojen kanssa ja matkaavat eeppiselle seikkailulle, jonka varrella kohdataan niin ikivanhoja arvoituksia kuin järisyttäviä paljastuksia menneisyydestä."

    Kävin katsomassa uusimman Tähtien sodan kolmiulotteisena vuoden 2018 alkupuolella. Kuten seitsemännessä osassa viitattiin monin paikoin alkuperäiseen Tähtien sotaan eli Episodi IV:ään, tässäkin esiintyy Imperiumin vastaiskun kaikuja etenkin loppupuolella. Nostalgikoille (ja lelumaakareille) annetaan mm. AT-AT-aluksista päivitetyt versiot. Juonen replikointi ei kuitenkaan ole niin paha asia kuin se ylenpalttisessa käytössä voisi olla.

    Peilihuone

    Nuori neito Rey (Daisy Ridley) yrittää tehdä tuttavuutta jöröytyneen ja erakoituneen viimeisen jediritari Luke Skywalkerin (Mark Hamill) kera ja saada hänet mentorikseen. Reyn peilikohtaus teki valtavan suuren vaikutuksen ja oli kuin parhaasta taide-elokuvasta. Sekä sisällöltään, teknisesti että visuaalisuudeltaan kohtaus on huikea. Erityisen vaikutuksen teki myös eräs hiljainen kohta, jossa annetaan tilaa ennen suurta tapahtumaa. Kohtausta seuraavat ääniefektit ovat täydelliset ja täyteläiset; osuman tuntu on autenttinen.

    Olennot

    Totuttuun tapaan monenlaista mönkijää ja söpöolentoa riittää. Lumikristalliolennot ovat varmasti haluttuja pehmoleluina, sekä Skywalkerin asuttaman syrjäisen planeetan karikkosaaren pieneläimet, joista osa kokee karunkin kohtalon. Nälkäiseltä Chewbaccaltakin menee hellyyttävän söpöyden edessä ruokahalu ja hän joutuu pohtimaan syömistapojaan uudelleen eettiseltä pohjalta. Josta muistuu mieleen, että kasino-kohtauksen eläinoikeuksiin ja eläinten kohteluun viittaavasta kohtauksesta erityismaininta ja -kiitos tekijöille.

    Chewbaccaa esittää yli kaksimetrinen suomalainen Joonas Suotamo. Seitsemännessä osassa Suotamo ja alkuperäinen Chewbaccan esittäjä Peter Mayhew jakoivat roolin. Mayhew jätti näyttelemisen terveysongelmien vuoksi.

    Punaista ja valkoista

    Tyyli ei ole onneksi pelkkää modernia elokuvakerrontaa, vaikka leikkaustahti paikoin hillitön nykytyyliin onkin. Lukemattomin paikoin haluaisi jäädä ihastelemaan toinen toistaan yksityiskohtaisempia avaruusaluksia ja -kohtauksia. Kauniiden maisemien ihailulle jää liian vähän aikaa niillekin.



    Suolan ja punaisen mineraalin muodostama punavalkoinen visuaalisuus Crait-taisteluplaneetalla on kaunis ja toimiva yhdistelmä antaen aivan oman persoonallisen muistettavan ilmeen tälle kahdeksannelle osalle. Punavalkoisuutta on käytetty tehokkaasti elokuvan markkinointimateriaaleissa ja ne herättivät etukäteen kiinnostusta.

    Vaikka tämän hetkinen 3D-tekniikka ei näytä samanlaiselta valkokankaalta koettuna kuin elävän elämän kolme ulottuvaisuutta, vaan se muistuttaa enemmän View-Master 3-D -kiekkojen vaikutelmaa ja lavalla tapahtuvaa teatteriesitystä (kuten viimeksi episodi seiskan arvostelun yhteydessä totesin), niin on se silti hyvin nautinnollista ja tulee tämän kaltaisissa avaruuselokuvissa oikeuksiinsa. Parhaita elämyksiä kolmiulotteisuus tuottaa nopeasti soljuvissa lentelykohtauksissa huvipuistolaitteiden tapaan ja vaikkapa silloin kun näyttää ja tuntuu, että voisi kurottaa kätensä avaruusalusten keuloihin ja koskettaa niitä sormenpäillänsä.

    Saaga jatkuu

    Tähtien sota -saagan ensimmäiset kuusi episodia ovat käytännössä Anakin Skywalkerin tarina. Seitsemännestä osasta alkaneesta uudessa tarinankaaressa on monta hahmoa, joiden seuraamiseen jokainen voi investoida halunsa mukaan ja joista voi valita suosikkinsa. Rey noussee kuitenkin uuden sukupolven päähahmoksi.

    Teiniangsteissaan hyvän ja pahan välillä itsensä kanssa taisteleva Han Solon ja Leia Organan poika Kylo Ren ei edelleenkään järin vakuuta. Miekkosen, Adam Driverin, ääni on kuitenkin miellyttävän syvä ja matalan vivahteikas, sekä luonnollisena että darthvadermaisesti maskin läpi suodatettuna.

    Tähtien sodan eeppinen tarina olisi voinut jatkua monella eri tavalla ja edetä moneen eri suuntaan. Ennen kuin Disney hankki Star Wars -linsessin, aiemmissa sarjakuva- ja novellisovituksissa saaga saikin aivan erilaisen jatkumon. Mutta mikä tärkeintä, episodit 7 ja 8 tuntuvat originaalin Tähtien sota -trilogian jatkumolta – enemmän kuin episodit 1-3. Jotka eivät nekään ole ollenkaan niin huonoja kuin erilaisista nettiavautumisista voi saada käsityksen. Joka tapauksessa vanhassa vara paras, sekä vanhoissa tutuissa näyttelijöissä, jotka nostavat kiinnostuksen näitä uusia elokuvia kohtaan ja tuttuihin hahmoihin samaistumisen aivan omalle tasolleen.

    Nämä monet tutut aspektit ovat faneja suuresti ilahduttavia ja tekevät sarjan elokuvallisesta jatkumosta omalla tasollaan uskottavan. Aikaa on kulunut, mutta tähtiuniversumi on sama. Mark Hamill tekee takuutyötä nuoruuden innokkuuden päivistä vanhaksi kiukkuiseksi erakoksi muuntautuneena Luke Skywalkerina. Yodan cameo on Star Wars -nostalgikolle suurta mannaa ja erityisen ilahduttavaa on se, että esi-trilogian digi-Yodan jälkeen on palattu jälleen juurille analogisen ja luonnolliselta tuntuvan oikean nuken muodossa! Ja mikä parhainta, häntäkin ääninäyttelee edelleen Frank Oz, osien I–III ja V–VII tapaan. Samoin C-3PO:ta esittää Anthony Daniels. John Williams on hänkin edelleen sävellystyön takana. On puhetta, että yhdeksäs osa jää näillä näkymin hänen viimeiseksi Tähtien sota -työkseen.



    Hiukan yllättävänä uutena Star Wars -universumin näyttelijänä esitellään Laura Dirn. En itse ollut kovin vakuuttunut tämän roolituksen istuvuudesta, vaikka etenkin David Lynchin elokuvista tuttu Dirn vanhan linjan hyvä näyttelijä onkin.

    The Lasti Jedi jäi Vastarinnan kenraalia ja prinsessa Leia Organaa esittäneen Carrie Fisherin (1956–2016) viimeiseksi elokuvaksi. Elokuvan eräs kaunis, eteerinen ja nyt symbolisenakin nähtävä kohtaus vavahdutti ja sai liikuttumaan.

    Fisheriä muistetaan rakkaana prinsessanamme lopputeksteissä.

    The Last Jedi on nautinnollista ja palkitsevaa avaruusseikkailuviihdettä. Elokuvan myötä siirtyy arkimaailmasta jonnekin mielikuvituksen vapaille maille, joissa on kuin elävää unta katsoisi ja kokisi. Saa nähdä millainen päätös uusimmalle kolmannelle trilogialle saadaan vuoden 2019 joulukuussa.

    ***½

    PS (5.10.2019). Omia retrokansia jälleen – Star Wars: The Force Awakens, Star Wars: The Last Jedi ja joulukuussa 2019 ensi-iltansa saava Star Wars: The Rise of Skywalker retrokäsittelyssä á la Walt Disney Home Videon 80-luvun alun graafinen tyyli.
    Blogissa on tähän mennessä arvioitu myös:
  • Tähtien sota (1977)
  • Star Wars: The Force Awakens (2015)
  • Droidit (1985)
    •
    Kirjoita kommentti


    18.11.2018



    PAKO YÖSSÄ (Walt Disney Home Video / Oy Kirjalito Ab, 1984). VHS (FIx)
    Englanninkielinen nimi: Night Crossing (1982).
    Ohjaaja: Delbert Mann.    Tuotantoyhtiö: Walt Disney Productions.
    Valmistusmaat: Iso-Britannia, Yhdysvallat.
    Genre: draama/perhe.    Kesto: 1t 45min.    Kuvasuhde: 4:3 (alkuperäinen olisi 1.85:1).
    K-12.    Puhuttu englanniksi, suomenkielinen tekstitys.    Videokoodi: 090/20.

    Takakannen teksti: "Itä-Saksa elokuussa 1961. Julmasti kahteen osaan pirstotun kansakunnan asukkaat pakenevat idästä länteen. Itä-Saksan hallitus estää massiivisen muuttoliikkeen jatkumisen tavalla, joka järkyttää koko muuta maailmaa: rakennetaan jättimuuri eristämään 17 miljoonaa ihmistä. Tuo piikkilanka- ja betonirakennelma halkoo kylät ja maa-alueet ja ympäröi koko maan. Muurin tarkoitus on estää jokainen pakoyritys länteen. Nykyään enää vain kaikkein epätoivoisimmat uskaltavat pyrkiä muurin toiselle puolelle. Heihin kuuluvat myös Strelzykin ja Wetzelin perheet, jotka ovat lujasti päättäneet ryhtyä vaaralliseen ja uhkarohkeaan pakoyritykseen.
        Filmi perustuu tositarinaan."

    Video alkaa rankkojen tekijänoikeusvaroitustekstien siivittämänä. Ne ovat tällä kertaa poikkeuksellisesti englanniksi - niitä ei ole siis käännetty suomeksi muiden 1980-luvun Disney-vuokravideoiden tapaan. Suosikkikohdassani kerrotaan kuinka laiminlyönti ei vapauta vuokraajaa rikkomusten seuraamuksista, vaikka hän ei ymmärtäisikään mitä uhkailuteksteissä kerrotaan.

    Itse elokuvana on kyseessä poikkeuksellinen Disney-brändillä markkinoitu filmi vuodelta 1982. Disneyn aikuisille suunnattu Touchstone Pictures -filmimerkki rantautui vasta Splash-elokuvan myötä vuonna 1984.

    Jo mustavalkoisissa filminpätkissä ja alkuteksteissä asetelma tulee selväksi. Tekstit pyörivät piikkilanka-aidan liikkuessa kuvan halki synkkien tumman sinisten pilvien näkyessä taustalla. On mielenkiintoista, erikoista ja harvinaista kuinka Disney-elokuvassa konekivääri laulaa, ruumis kaatuu ja veri roiskuu. Videon kansitaidekin on miellyttävän rouhean tumma ja ankea.

    Elokuva perustuu Wetzelin ja Strelzykin perheiden todellisiin kokemuksiin ja kuumailmapallopakoon Itä-Saksasta 16. syyskuuta 1979 noin kello 2 yöllä. Perheet suunnittelivat pakoa puolitoista vuotta. Kahdeksan henkeä pakeni Länsi-Saksaan.

    Rautalanka-piirros on päässyt jopa videokannen grafiikoihin ulkomaisissa valkokantisissa videojulkaisuissa, kontrastina iloisen Mikki Hiiri -videologon alle. Logo levisi ympäri maailman 1980-luvun Disney-videojulkaisujen kansissa.

    Olen aina ollut tästä leffasta kiinnostunut, mutta elokuvia on rästissä hyllyssä odottamassa katsomisvuoroaan niin paljon, että jostain syystä vasta nyt sain aikaiseksi tämänkin tihrustamisen läpi.

    Erikoisesti "Hauska tavata Aku Ankka"-vuokravideossa on traileri "Pako yössä"-elokuvasta. Tästä onkin videokanteen liimattu varoitustarra, eli video sisältää piirretyn jälkeen mainoksen kyseisestä lapsille sopimattomasta trailerista. Voi vain miettiä mitä videon levittäjä on ajatellut – "what were they thinking", kuten Angry Video Game Nerd tapaa tokaista. Suomi-videon sisältö noudattelee ruotsalaista masteria, joten päätös ei liity Suomeen tai Kirjaliton toimintaan.

    Vuoroin vieraissa - "Pako yössä" videossa on siis "Hauska tavata Aku Akka"-videon mainos lopussa. Sen jälkeen nähdään myös traileri elokuvaan "Splash". (Kyseisellä kasetilla taasen on mainokset "Pako yössä" ja "Aku"-videoista. Ympyrä sulkeutui.)

    Video on erittäin harvinainen. Katsotun kappaleen kuva oli erinomainen. Ääniraidassa tosin kuuluu korkeataajuuksinen kiminä koko ajan. Joillakin vanhoilla VHS:illä, viimeksikin Disney-kasetilla, on esiintynyt tätä ilmiötä. Nykyisillä digitaalisilla filttereillä tämä pieni haitta olisi vaikkapa digitoidessa helppo eliminoida. (Aiheesta tulee mieleen miljoonapäistä herhiläisparvea muistuttava vuvuzela-kansallisinstrumenttivitsaus vuoden 2010 FIFA:n jalkapallon maailanmestaruuskilpailuista Etelä-Afrikassa. YLE joutui käyttämään äänifiltteriä, jotta katsojat pystyivät keskittymään otteluihin piinallisen torvisoitannon sijaan.)


    "Paosta yössä" on tehty monien Disney-elokuvien tapaan myös sanomalehtisarjakuvasovitus. "Pako ilmapallolla" (tarinakoodi ZT 110) julkaistiin Suomessa 20-sivuisena Apu-lehdessä vuonna 1982. Paljon kiitoksia Apu-lehden kuvasta Mikki Nurmi! Ulkomaisen sarjakuvan näytekuvakin oli tiukassa ja ensin ainoa, joka netistä löytyi.
        Apu-lehden versioista tästä ja muistakin Disney-sanomalehtisarjakuvista saa laittaa lisää kuvia tulemaan!

    Sir John Hurt esittää Peter Strelzykiä. Tiheä-äänisen ja vangitsevan Hurtin presenssiä ei voi olla huomaamatta heti alkuun.

    Kun alkuasetelman tietää – onhan päätapahtuma jo teoksen nimessä – odottaa pakosuunnitelman toteutumista herkeämättä. Peter arvioi 1500 neliömetriä riittävän kuumailmapalloon tarvittavaan kankaaseen. Pakosuunnittelijat hyödyntävät Frankin fysiikankirjaa ja kaasulaitteiden asennusopasta opiskeluun pallonsa rakentamista varten. He päättävät asioida kaupoissa joissa heitä ei tunneta. Kangasliikkeessä Peter valehtelee vetävänsä leirintäseuraa ja tarvitsevansa sitä telttoihin. Naismyyjä ihmettelee kuinka valtava seura mahtaa ollakaan kyseessä.

    Pikku hiljaa suuri pallokangas alkaa muotoutua. Testiajot kaasupolttimon kanssa ovat alkuun epäonnisia, mutta lopulta pakoväline valmistuu. Pakomatka ilmapallolla alkaa optimistisesti. Perhe putoaa kuitenkin kilometrin tai pari liian aikaisin. Täten he päätyvät metsässä raja-alueelle, joka on langoitettu ja todennäköisesti miinoitettu. Lankoihin törmätessä seuraa hälytys. Heidän on palattava kotiin päivänvalossa. Mies ei pysty olemaan syyttämättä itseään siitä että jos pallo olisi pysynyt ilmassa pari sekuntia kauemmin...

    Kun aletaan päästä itse asiaan niin sitä enemmän elokuva alkaa kiinnostamaan. Draama on koskettavaa. Eräs romanttinen kohtaus tapahtuu niittykummulla, kun Peterin vaimo Doris Strelzyk (Jane Alexander) kertoo uskovansa miehensä suunnitelmiin, vaikka onkin ollut skeptinen ilmapallon rakentamisen suhteen.

    Suosikkimusiikkini on kankaan ompelukohtauksessa – toiveikas teema on kaunis. Loppupuolella on myös erittäin hieno teema, pallon hehkuessa kaikessa loistossaan ilmassa. Musiikista vastaa Jerry Goldsmith.

    Kaupallisessa elokuvassa on toisinaan tehty ikäviä rajoitteita ja ratkaisuja. Tässä kaikki hahmot puhuvat englantia. Autenttisuutta olisi luonnollisesti lisännyt se, että elokuvassa olisi puhuttu saksaa.

    Loppumusiikki pitää sisällään tuttuudestaan huolimatta hyviä onnellisia sävelmiä. Pako yössä on paikoin piinallinen, joskaan ei kovin yllätyksellinen jännäri. Aihe voisi olla hitusen otteessaan pitävämpi ja mielenkiintoisempi, mutta Disneyn julkaisemat synkemmät työt ovat aina mitä virkistävimpiä ja tervetulleimpia.

    ***

    MUUTA:
  • Täällä on lueteltuina kaikki blogin Disney-postaukset.
  • Kuumailmapalloseikkailuista tulee aina mieleen kaikkien aikojen piirretty sarja Willy Fog seikkailee maailman ympäri eli Matka maailman ympäri 80 päivässä (1981). Meksikossa Phileas Fogg keksii hyödyntää ilmapalloa päästäkseen jatkamaan matkaansa.

    •
    Kirjoita kommentti


    17.11.2018



    HE-MAN AND THE MASTERS OF THE UNIVERSE 1
    (Select Video / Oy Kirjalito Ab, 1984). VHS (FIx)
    Englanninkielinen nimi: He-Man and the Masters of the Universe (1983).
    Valmistusmaa: Yhdysvallat.    Tuotantoyhtiöt: Filmation Associates, Mattel.
    Genre: piirretty/scifi/fantasia/seikkailu/toiminta.    Kesto: 1t 02min.
    Kuvasuhde: 4:3.    K-8.    Videokoodi: 3612/20.
    Englanniksi puhuttu, suomenkielinen tekstitys.

    Takakannen teksti: "Uusi fantastinen science.fiction filmi. Elämäniloinen prinssi Adam, kosmisen kuningaskunnan ETERNIAN kruununperijä, pystyy muuttamaan muotoaan vaaran uhatessa ETERNIAA.
        Hänestä tulee HE-MAN, Universumin vahvin ja rohkein mies. Hänen apureinaan ovat mm. kaunis henkivartija TEELA, kuninkaallisen armeijan johtaja MAN-AT-ARMS, kummallinen ihmeolento ORKO sekä salaperäinen jumalatar SORCERESS. HE-MANIN raaka vastustaja SKELETOR on pahuuden henkilöitymä, joka hirviöineen ja ilkeämielisine ja rikollisine mielikuvituksineen on ainainen uhka ETERNIALLE.
        Filmin ensimmäisessä jaksossa SKELETOR löytää satumaisen timantin, jonka maagiset säteet saavat kaiken katoamaan. Vaarallinen ase tämän paholaisen kädessä! HE-MAN uskollisine ystävineen tuhoaa timantin pelastaakseen ETERNIAN...
        Seuraavassa tarinassa TEELA haluaa saada selville syntyperänsä ja lähtee vaaralliselle matkalle Kristallimeren oraakkelin luokse. Mutta hän joutuu SKELETORIN kätyrin MERMANIN ja hänen hirviöidensä vangiksi. Onneksi HE-MAN ja hänen taistelukissansa CRINGER ovat lähistöllä...
        Kolmannessa episodissa näyttelee tärkeää osaa pirullinen keksintö: voimakone, jonka säteet voivat muuttaa elävät olennot kiviksi ja kivet eläviksi olennoiksi. Pahaksi onneksi tämä hirvittävä kone on SKELETORIN hallussa, ja hän herättää sen avulla pelottavan kivisotrurin COLOSSORIN eloon, jolloin HE-MAN joutuu kovaan kokeeseen!"

    Sisältää jaksot:
  • 4. Diamond Ray of Disapperance
  • 6. Teela's Quest
  • 14. Colossor Awakes

    • Filmation-yhtiön tuottama klassikkopiirretty-sarja, suomenkieliseltä käännökseltään He-Man ja kaikkeuden herrat, alkaa kun Sorceress esittelee Eternian maailman ja itsensä. Hän on Grayskullin linnan noita ja kertoo: "'Elävät kuvani' kertovat ihmeellisestä sankarista - kuolevaisesta, jolle uskottiin Grayskullin voimat, jotta hän puolustaisi planeettamme."

    Adam on Eternian prinssi ja Grayskullin linnan salaisuuksien vartija. Hän saa valtavat voimansa nostamalla miekkansa ilmaan ja sanomalla "Kautta Grayskullin voiman!" Cringer on hänen arka iso kissansa, joka muuttuu urheaksi taistokissa Battle-Catiksi. Muita ystäviä jotka tietävät Adamin voimien salaisuudesta ovat noita-ystävätär, Man-at-Arms ja leijuva hattupäinen olento Orko. Erikoinen Orko on oma suosikkihahmoni tässä sarjassa.

    Yllä Select Videon oma He-Manin vuokraamiseen ohjeistava tyylikäs mainoslappu. Tällaiset videon sisäkotelosta löytyvät paperimainokset ovat harvinaisia. Lappu löytyy myös mm. Rasmus Nalle rakentaa laivan -videokotelosta.

    Nämä neljä hahmoa puolustavat Grayskullin linnaa Skeletorin pahaa valtaa vastaan. Skeletor on luurankopäinen demoni vieraasta ulottuvuudesta. Käärmevuoren synkässä linnoituksessa asuva Skeletor on kaikkein voimakkain Eterniaa uhkaavista voimista ja kaameista olioista.

    Skeletorin kätyreitä ovat Mer-Man - vesien ja kalojen herra, järvien ja virtojen hallitsija, Evi-Lyn - yön noita, Tri-Klops - gamma-säteen omaava näön herra joka näkee esineiden läpi, sekä Trap-Jaw - teräsleukainen asenoituri.

    Ensimmäisessä tarinassa Skeletor saa hävitystimanttisäteellään siirrettyä He-Manin ystävät toiseen ulottuvuuteen. Tämä on sarjan ensimmäisenä Yhdysvalloissa esitetty jakso (syyskuussa 1983), mutta tuotantonumeroltaan se on neljäs jakso.

    Orko tekee taikatemppuja. Videon ensimmäisessä jaksossa hän saa kultaisen ruukun leijumaan. Iloinen musiikki joka näissä kohdissa soi on mainio – ja tuo myös mieleen Teenage Mutant Hero Turtles -videopelin musiikin joka soi pelin ulkomaailmassa.

    Toinen episodi alkaa naisen lentäessä avaruusaluksellaan asteroidimyrskyssä. Alus tekee pakkolaskun Eterniaan. Paljastuu, että kyseessä on He-Manin äiti kuningatar Marlena, ja tarina siitä kuinka hän tuli Eternialle. Tässä episodissa Teela selvittää menneisyyttään ja syntyperäänsä.

    Videon tarjonnasta valittuna – toisen jakson ohella kolmas tarina on suosikkini, näin jättihirviöiden ystävänä. Siinä Skeletor on saanut haltuunsa kivettävän säteen, joka muttaa elävät olennot kiveksi tai kivet eläviksi. Hän herättää kivisoturi Colossorin eloon. Suollakin vieraillaan jossa vastaan tulee iso häijyn näköinen lepakko, sekä laavaluolassa tuli-jalokivien perässä. Kolmiulotteinen vaikutelma He-Manin kävellessä ja "kameran liikkuessa" luolassa on miellyttävä.

    He-Man-ukkeli, jossa lukee Hong Kong alaselässä. Tämä figuuri saattaa olla piraatti - asiantuntija varmaan tietäisi onko kyseessä originaali – saa kommentoida!

    Select Videon ensimmäinen He-Man-sarjan kasetti vuodelta 1984 on harvinaisimpia 1980-luvun He-Man-videoista, ja ainoa valkokantinen. Sitä näkyy myynnissä yleensä vain muutaman vuoden välein.

    Näissä ensijaksoissa tutustutaan He-Manin maailmaan. Asetelma käy erittäin pian hyvin tutuksi ja sarjaa tehtiinkin yhteensä 130 jakson ja yhden jouluspesiaalin voimin vuosina 1983–85. Itse He-Man on paikoin erittäin elävästi ja rotoskooppimaisenkin näköisesti animoitu muskelimies. Tämä voi olla vain tuntuma, mutta saan vaikutelman että animaatio on näissä ensimmäisissä episodeissa (varsinkin kyseisen päähahmon kohdalla) hieman elävämpää, eikä aivan niin staattista kuin joissakin myöhemmissä jaksoissa.

    He-Man ja Masters of the Universe (MOTU) tuotteistettiin tehokkaasti. Oli sarjakuvia, leluja, piirrettyjä, elokuvia, videopelejä... Ohessa MOTU: The Power of He-Man (1983) Intellivision ja Atari 2600 -pelin hieno piirretty mainos.

    Sarja on simppeli ja naiivi, mutta siinä on mukava ajaton tunnelma ja paikoin myös sanomaa. Suosittelenkin omaamaan mieluiten enemmissä tai vähemmissä määrin nostalgiaa, jotta sarjan seuraamisesta nykypäivässä parhaiten nauttii. Joka tapauksessa tämäkin voittaa monet nykypäivän lapsille suunnatuista ohjelmista.

    **½

    PS. Minulla on tämä video tulossa myyntiin Huuto.netiin.

  • Piirrettyjen maailmasta löytyy He-Man-sarjan jaksojen listaus.
  • She-Ra-sisarsarjaa tehtiin 93 jaksoa - täällä jaksolistaukset.
  • Aiemmin blogissa on arvioitu Select Videon He-Man ja lohikäärmeet (1984).

    • MUUTA:
  • Videon alussa Fragglit-mainos, lopussa ei mainoksia.
    •

    3 KOMMENTTIA:

    Jukka Eronen – 17.11.2018 klo 20:03
    Videomuseon He-Man and the Masters of the Universe FIx VHS-kokoelma ja myyntivideot.





    Pauli – 23.11.2018 klo 16:13
    Kuuluu Galaxy Heroes-sarjaan tuo hahmo.


    Jukka Eronen – 23.11.2018 klo 21:20
    Kiitos tiedosta!


    Kirjoita kommentti


    17.11.2018



    HE-MAN AND THE MASTERS OF THE UNIVERSE 2: KIVISOTURI COLOSSOR
    (Select Video, 1987). VHS (1980-luvun myyntivideo)
    Englanninkielinen nimi: He-Man and the Masters of the Universe (1983).
    Valmistusmaa: Yhdysvallat.    Tuotantoyhtiöt: Filmation Associates, Mattel.
    Genre: piirretty/scifi/fantasia/seikkailu/toiminta.    Kesto: 25min.
    Kuvasuhde: 4:3.    K-8.    Videokoodi: 3670/20.
    Englanniksi puhuttu, suomenkielinen tekstitys.

    Takakannen teksti: "Colossor, täyttä jännitystä sisältävä He-Man filmi

    Adam, kosmisen kuningaskunnan ETERNIAN kruununperijä, pystyy muuttamaan muotoaan vaaran uhatessa ETERNIAA.
        Hänestä tulee HE-MAN, Universumin vahvin ja rohkein mies. Hänen apureinaan ovat mm. kaunis henkivartija TEELA, kuninkaallisen armeijan johtaja MAN-AT-ARMS, kummallinen ihmeolento ORKO sekä salaperäinen jumalatar SORCERESS. HE-MANIN raaka vastustaja SKELETOR on pahuuden henkilöitymä, joka hirviöineen ja ilkeämielisine ja rikollisine mielikuvituksineen on ainainen uhka ETERNIALLE.
        Tässä filmissä näyttelee tärkeää osaa pirullinen keksintö: voimakone, jonka säteet voivat muuttaa elävät olennot kiviksi ja kivet eläviksi olennoiksi. Pahaksi onneksi tämä hirvittävä kone on SKELETORIN hallussa, ja hän herättää sen avulla pelottavan kivisotrurin COLOSSARIN eloon, jolloin HE-MAN joutuu kovaan kokeeseen!"

    Sisältää jakson:
  • 14. Colossor Awakes

    • T
    ässä Select Videon keltapahvikantisessa myyntivideossa vuodelta 1987 on hienosti piirretty kansitaide, jossa He-Man ratsastaa Cringer-taistokissalla, Orkon ja hänen ystävättärensä leijuessa taustalla sateenkaaren värit taustallaan.

    Ymmärrettävistä syistä nämä He-Manin pahvikotelovideot ovat usein varsin kuluneita, eikä niitä muutenkaan usein ole myytävänä tarjolla.

    Video sisältää yhden saman jakson kuin valkokantinen He-Man and the Masters of the Universe 1 -vuokrakasetti (1984). Lue kyseisestä postauksesta tarkemmin.

    **½

    PS. Minulla on tämä video myynnissä Huuto.netissä.

    Kirjoita kommentti


    17.11.2018



    HE-MAN AND THE MASTERS OF THE UNIVERSE
    (Select Video, 1984). VHS (1980-luvun myyntivideo)
    Englanninkielinen nimi: He-Man and the Masters of the Universe (1983).
    Valmistusmaa: Yhdysvallat.    Tuotantoyhtiöt: Filmation Associates, Mattel.
    Genre: piirretty/scifi/fantasia/seikkailu/toiminta.    Kesto: 40min.
    Kuvasuhde: 4:3.    K-8.    Videokoodi: 3681/20.
    Englanniksi puhuttu, suomenkielinen tekstitys.

    Takakannen teksti: "Uusi fantastinen science-fiction filmi. Elämäniloinen prinssi Adam, kosmisen kuningaskunnan ETERNIAN kruununperijä, pystyy muuttamaan muotoaan vaaran uhatessa ETERNIAA.
        Hänestä tulee HE-MAN, Universumin vahvin ja rohkein mies. Hänen apureinaan ovat mm. kaunis henkivartija TEELA, kuninkaallisen armeijan johtaja MAN-AT-ARMS, kummallinen ihmeolento ORKO sekä salaperäinen jumalatar SORCERESS. HE-MANIN raaka vastustaja SKELETOR on pahuuden henkilöitymä, joka hirviöineen ja ilkeämielisine ja rikollisine mielikuvituksineen on ainainen uhka ETERNIALLE.
        Filmin ensimmäisessä jaksossa SKELETOR löytää satumaisen timantin, jonka maagiset säteet saavat kaiken katoamaan. Vaarallinen ase tämän paholaisen kädessä! HE-MAN uskollisine ystävineen tuhoaa timantin pelastaakseen ETERNIAN...
        Seuraavassa tarinassa TEELA haluaa saada selville syntyperänsä ja lähtee vaaralliselle matkalle Kristallimeren oraakkelin luokse. Mutta hän joutuu SKELETORIN kätyrin MERMANIN ja hänen hirviöidensä vangiksi. Onneksi HE-MAN ja hänen taistelukissansa CRINGER ovat lähistöllä..."

    Sisältää jaksot:
  • 4. Diamond Ray of Disapperance
  • 6. Teela's Quest

    • Tämä Select Videon sinipahvikantinen myyntivideo sisältää kaksi samaa jaksoa kuin valkokantinen He-Man and the Masters of the Universe 1 -vuokrakasetti (1984). Lue kyseisestä postauksesta tarkemmin.

    Huolimatta kasetin takakannen 1984 copyright-vuodesta, oma veikkaukseni on että kasetti on vuodelta 1987 keltaisen 2: Kivisoturi Colossor -myyntikasetin tapaan. 1984 on jäänyt merkinnäksi varmaan osittain samansisältöisestä Selectin valkoisesta vuokrakasetista.

    **½

    PS. Minulla on tämä video myynnissä Huuto.netissä.

    MUUTA:
  • Piirrettyjen maailmasta löytyy He-Man- ja She-Ra-sarjojen jaksolistaukset.
    •
    Kirjoita kommentti


    <- Aiempia blogi-postauksia
    		 -> Uudempia blogi-postauksia





    Tästä voit jättää kommentin johonkin videoarvioon (tai yleisesti tähän blogiin).
    Voit myös halutessasi muokata vanhaa kommenttiasi (tai poistaa sen) tätä kautta ilmoittamalla.

    Nimi: (pakollinen)
    Sähköposti: (pakollinen)  Huom. sähköpostisi ei tule näkyville.

    Älä kirjoita tähän mitään:

    Kotisivu:
    Otsikko / postaus jota kommentoit:
    Kirjoita kommenttisi: