logi sisältää elokuva-arvioita ja muisteluja kokoelman 1980-luvun ja 90-luvun alun retro-videokaseteista. Mm. scifi, fantasia, western, piirretyt, anime, kaiju/monsterielokuvat, post-apocalypse, kauhu, mysteeri, arthouse ja draama ovat genreinä edustettuina. Arvosteluasteikko on yhdestä viiteen tähteä. Blogissa käsitellään pääasiassa Suomi ex-vuokrakasetteja. Myös muita vanhoja ja harvinaisiakin sekä uusia kiinnostavia elokuvia ja sarjoja välillä käsitellään (mm. TV-nauhoituksia ja DVD:itä), sekä erikoisuutena Nintendon vuokravideopelejä. Toiveitakin saa esittää. Disney-postaukset löytyvät myös täältä.

Spoilereita saattaa välillä esiintyä. Voit lähettää omiakin kommentteja tai muisteluja videoarvioista (tai yleisesti tästä blogista). Voit tehdä sen täältä sivun alaosasta (voit lähettää myös sähköpostia).

---

Aiempia blogi-postauksia

Uudempia blogi-postauksia

---

15.12.2014



TUULEN VIEMÄÄ (Esselte Video, 1983). VHS (FIx, tuplakasetti)
Englanninkielinen nimi: Gone with the Wind (1939).
Ohjaus: Victor Fleming.    Valmistusmaa: Yhdysvallat.
Kesto: 3t 40min. (1. kasetti 1t 50min, 2. kasetti 1t 50min)    Kuvasuhde: 1.33:1 (alkuperäinen olisi 1.37:1).
Genre: draama/romantiikka/historia/sota.    Ikäraja elokuvateattereissa K-12.    Videokoodi: 51808.



änään, 15. joulukuuta 2014, tulee 75 vuotta Tuulen viemää -elokuvan ensi-illasta. Tämä Vivien Leigh'n ja Clark Gablen tähdittämä klassikoiden klassikko valmistui siis vuonna 1939. Suomessa ensiesitys oli vasta vuonna 1950. Suomen televisio-ensiesityksensä se sai YLE TV1:llä vuonna 1989, jolloin näin sen osittain. Erityisesti mieleeni ovat jääneet alku ja loppu, loukkaantuneet sotilaat -kohtaus, sekä hienot tarinan jaksoja rytmittävät silhuettikohtaukset; taivas hehkuu palavan punaisena auringonlaskussa. Kuvaus on maalauksellista. Aivan kirjaimellisestikin, sillä joissakin kohdin on käytetty matte-maalauksia eeppistä vaikutelmaa lisäämään. Filmin Technicolor-värimaailma on muutoinkin yltäkylläisen rikas; joskin kyseessä olevalla 80-luvun alkupuolen vuokravideolla kuva on himmeämpi. YLE:n esittämissä TV-lähetyksissä on nähty elokuvan koko teatteriversio alkusoittoineen ja väliaikamusiikkeineen. Tästä Esselten 80-luvun tuplakasetti-tiiliskivijulkaisusta ne puuttuvat. YLE:n ensiesityksen aikoihin nähtiin myös mielenkiintoinen Näin tehtiin Tuulen viemää -dokumentti.

Katso! lehden videokansi vuodelta 1989, YLE:n televisioensiesityksen tiimoilta. (Klikkaa kuvaa suuremmaksi.)

Historiallinen tarina sijoittuu Yhdysvaltain sisällissodan aikoihin 1860–1870-luvuille ja kertoo georgialaisen plantaasinomistajan tyttärestä Scarlettista. Vivien Leigh itsepäisenä, itsekkäänä ja häikälemättömänäkin Scarlettina ja Clark Gable veijarimaisena Rhettinä ovat kuin luotuja pääosarooleihinsa. Heidän läsnäolonsa ja kemiansa on käsinkosketeltavissa. Muissa päärooleissa nähdään Melanie Hamilton (jota näyttelevä Olivia de Havilland on nykyään 98-vuotias!) ja Ashley Wilkes (Leslie Howard) Scarlettin salaisena rakastettuna. Scarlett hamuaa Ashleyta, joka on naimisissa Melanien kanssa. Melanie ajattelee Scarlettista aina kaikkea hyvää ja puolustaa häntä kaikesta tästä tietämättä. Muista roolisuorituksista topakka musta sisäkkö Mammy (Hattie McDaniel) on mainio hahmo.

Elokuva sisältää monia kuolemattomia lausahduksia, kuten "fiddle-dee-dee", "After all, tomorrow is another day!" ja varmaan yksi elokuvahistorian kuuluisimmista repliikeistä "Frankly my dear, I don't give a damn". Avauskuvissa ja elokuvan mittaan esiintyvä mahtipontinen joskin samalla nostalgisen haikea tunnusmusiikki Taran teema aiheuttaa kylmät väreet. Elokuvan musiikin sävelsi Max Steiner.

Puvustuksessa ja puitteissa lavasteineen ei ole säästelty, joten ajankuvasta tulee autenttinen tunne. Filmiä katsoessa on kuin palaisi ajassa puolitoista vuosisataa taaksepäin. Erityinen läsnäolon tunne tuli elokuvan keskivaiheilla Scarlettin palatessa toiveikkain mielin sodan runtelemalle plantaasille. Kaikki on viety jopa ruusuja myöten ja mitään syötävääkään ei ole, retiisejä lukuunottamatta. Kontrasti elokuvan alun huolettomiin kartanojuhliin ja värikylläisyyteen on huima. Kuvakin on nyt sinertävän harmaan synkkä (joskin edelleen täyteläinen) ja paikat ovat raunioina.

Toisin kuin voisi luulla, filmiä ei kuvattu laajakuvana vaan aikansa elokuvien mukaisesti 1.37:1 kuvasuhteessa (joka lähentelee lähes vanhojen 1.33:1 telkkarien kuvasuhdetta). Vuonna 1967 Metro-Goldwyn-Mayer julkaisi 70 millimetrin "laajakangasversion". Se tehtiin 2.21:1 kuvasuhteelle, jolloin tämän torsoversion ylä- ja alalaidolta jäi puuttumaan noin 40 prosenttia alkuperäisestä kuvasta. (Videoaikoina taas yleisempäähän oli laajakangaselokuvien sovittaminen 1.33:1 kuvasuhteen omaaviin telkkareihin, jolloin vasemmasta ja oikeasta laidasta jäi puuttumaan paljon kuvaa.) Tämä video on siis lähes alkuperäisellä kuvalla.


Tuulen viemää on kulta-ajan Hollywoodin ikivihreä visuaalisesti huikea ja pramea klassikko ikimuistoisine roolihahmoineen, ja elokuvakeräilijän hyllyn komistaja. Näillä sanoilla olisi tämän arvion voinut kuitata, sillä siitä jää sanomatta ja voisi kuitenkin sanoa niin paljon enemmän, että lyhyt arvio vain raapaisee pintaa kuitenkin. Tuulen viemää ei kuulune sellaisiin elokuviin, joita katsoisin tai joiden äärelle palaisin kovin usein. Näinhän sen nyt ensimmäistä kertaa vihdoin kokonaan. Näin toisin kuin äidilläni, jonka ehdoton suosikkielokuva on kyseessä ja katselukerrat varmaan lähenevät sataa. Joka tapauksessa elokuva havahdutti taas siihen, miten monenlaisia eri lajin elokuvia on, joissa on jotain perustavaa laatua sielua koskettavaa ja eri tavoin universaalisesti puhuttelevaa. Scifin ollessa lempi-genrejäni, voisin huvikseni sanoa, että tätä voisi jollain tapaa verrata tieteiselokuvan merkkiteokseen 2001: Avaruusseikkailuun, mutta aivan eri alueelta eli romantiikan ja draaman saralta.



PS. Valitettavasti minulta puuttuu kakkoskasetti tästä tuplakasetti-julkaisusta, joten olen kiinnostunut ostamaan kyseisen kasetin (tai koko tuplakasetinkin uudestaan). Arvosteluun katsoin elokuvan loppuun Blu-raylta.

PPS 4.2.2016. Sain nyt kakkoskasetin, kiitokset myyjälle.

EDIT: Tekstiä päivitetty 20.12.2014.


EDIT 14.1.2020: Videon iso kansiskannaus viimein lisätty, klikkaa postauksen alussa pientä kansikuvaa. Myös Katso!-lehden videokannesta vuodelta 1989 löytyy artikkelissa isompi skannaus klikatessa, sekä ohessa MGM Classics -myyntivideon skannaus.

---

8.12.2014



SPLASH (Touchstone Home Video - Walt Disney Home Video / Kirjalito). VHS (FIx)
Englanninkielinen nimi: Splash (1984).
Ohjaus: Ron Howard. Valmistusmaa: Yhdysvallat.
Genre: komedia/fantasia/romantiikka.    Kesto: 1t 49min. Videokoodi: 213/20.


nnen kuin Disney-animaatio Pieni merenneito ilmestyi vuonna 1989, Tom Hanks ja Daryl Hannah tähdittivät nuoruuden päivinään tätä hyvän mielen elävästi näyteltyä 80-luvun romanttista merenneitohömppäkomediaa, joka menestyi huikeasti lippuluukuilla. Muista rooleista Hanksin isoveljeä näyttelevä (aivan liian nuorena nukkunut) John Candy on loistava, kuten aina.

Splash oli Disney-yhtiön ensimmäinen Touchstone Pictures -merkin alla julkaisema elokuva. Touchstonen elokuvat, jotka eivät muutoin olisi sopineet Disney-logon alle, suunnattiin aikuisemmalle yleisölle.

Mitään ihmeellistä ja mullistavaa Splash:ilta lienee turha lähtökohtaisesti odottaakaan, saati tässä laajempaa syväanalyysia, mutta sopivaan hetkeen kuten viikonlopun alkamisen aivojennollaushetkeen ja mielentilaan se on kelpo viihdettä ja nostalgiaa. Suomen kaamoksen ja räntäsäiden aikaan näille aurinkoisille maisemille merineen ja rantoineen (ja merenneitoineen) kelpaa unelmoida.



MUUTA:

Lopussa mainokset videoille Pako yössä, Hauska tavata Aku Ankka.

Muista tunnelmaltaan hieman samankaltaisista joskin draamallisemmista 80-luvun romanttisista meren rannoille sijoittuvista elokuvista muistuu mieleen Brooke Shieldsin tähdittämä Sininen laguuni (1980).

---

4.12.2014



SILLY SYMPHONIES 1 (Walt Disney Home Video - Cartoon Classics, 1986). VHS (FIx)
Englanninkielinen nimi: Silly Symphonies Vol. 1 | More Silly Symphonies (1986).
Genre: piirretty.    Kesto: 1t 20min.    Videokoodi: 424/20.    Valmistusmaa: Yhdysvallat.
Puhuttu englanniksi, tekstitetty suomeksi.


uomessa Hassunkuriset sinfoniat tai Hullunkuriset sinfoniat -nimellä tunnettua piirrossarjaa tehtiin 75 osaa vuosien 1929–1939 aikana. Nimensä mukaisesti musiikin ja animaation yhteinen sävel oli sarjaa yhdistävä teema. Aku Ankkakin teki sarjassa ensiesiintymisensä vuonna 1934.

Tälle legendaariselle vuokravideolle on poimittu 10 värillistä Silly Symphonies -piirrettyä. Kansi on yksi aikansa hienoimmista. Hauska yksityiskohta osassa varhaisten Disney-pätkisten alkuvinjeteissä on se, että "Mikki Hiiri esittää Walt Disneyn" kyseisen piirretyn.

Kasetin lapsenomaisia pätkiä ovat "Lapsia metsässä", "Höyhensaarilla" ja "Merivauvat". Näistä ensimmäisellä on tosin aika groteski ja "grimmimäinen" lopetus. "Höyhensaarilla"-jaksossa on Dumboa enteilevää psykedeelistä otetta. Hassunkuriset sinfoniat olivat myös samalla harjoitusta ja oppimista maailmanhistorian ensimmäistä kokopitkää animaatiota Lumikkia varten; erityisesti "Kevään jumalatar"-jaksossa harjoiteltiin realistista ihmisten animointia. Vaikka tässä esimerkiksi käsivarret ovat vielä varsin kumimaisesti liikkuvia.

Muistettavin pätkis on näyttävää kanttakin edustava "Musiikkimaa", joka kertoo nerokkaan luovasti sodasta Sinfoniamaan ja Jazz-maan välillä. Vaikuttavin kohta siinä on Sinfoniamaan uruista jykevästi vastaiskuna lähtevä Richard Wagnerin Valkyrioiden ratsastus. Simpsonien 25. kauden kuudes tuore jakso "Politiikkaa pulpetissa" (esitetty Sub:illa 13.11.2014) sisältää "Musiikkimaata" loistavasti parodioivan alun sohvanumeron Musicville. Se esitellään "A Silly Simpsony"-jaksona.

Seuraavassa "Kalle Kilpikonna tulee takaisin"-pätkässä nyrkkeilyottelun yleisöstä on hauska bongata tuttuja hahmoja, kuten Aku Ankka, Hessu Hopo, Sepe Susi, Kolme pientä porsasta, Elmeri Elefantti. "Kolme pientä sutta" on jatko-osa yhdelle tunnetuimmista pätkiksistä eli "Kolme pientä porsasta"-tarinalle. "Rikkinäissä leluissa" vanhoja leluja pistetään kuntoon.

Martta Wendelin: "Vedenemännän lahja" (akvarelli 1920).

Toiseksi viimeisenä nähdään kuningas Midaan edesottamuksia "Kultaisessa kosketuksessa". Sääliksi käy kuningasta kun syödäkään hän ei voi kultaisen kosketuksen muuttaessa kaiken kullaksi. Kasetin päättää "Hanhiemo Hollywoodissa", jossa nähdään mm. Ohukainen ja Paksukainen animoituina. Akukin vilahtaa. Jo varhainen Disney-animaatio on taidokasta. Silly Symphonies onkin kuin katsoisi vanhaa satukirjaa elävöitettynä. Näin suomalaisesta vinkkelistä tulee mieleen, että aikalaistensa Rudolf Koivun ja Martta Wendelinin satukuvitukset olisivat sopineet myös mainiosti animoitaviksi.

Näitä pätkiksiä sarjakuvamuotoon sovitettuina julkaistiin amerikkalaisissa päivälehdissä vuosina 1932–1940. Suomessa niitä löytyy sarjakuvakirjasta Hassunkuriset sinfoniat (1996). Jättikirja oli Juice Leskisen suomentama/runoilema.

Videon ykkösosaan viittavasta nimestä huolimatta Suomessa ei muita osia tästä sarjasta julkaistu. Joillakin muillakin kaseteilla löytyy toki Silly Symphonies -piirrettyjä kuten esim. Disney Festivaali 3:ssa. Joissakin maissa muualla Euroopassa julkaistiin videolla Silly Symphonies Vol. 2. Televisiopuolella 1990-luvulla MTV3 esitti Disneyn pätkiksiä sarjassa Disneyn klassikot ja 2000-luvulla Disneyn klassikkopiirretyt -nimellä, ja näissä nähtiin muutamia Hassunkurisista sinfonioistakin.

Monia Silly Symphonies -jaksoja – etenkään mustavalkoisia – ei ollut missään nähtävillä ennen kuin ne kaikki julkaistiin Walt Disney Treasures DVD-sarjassa kahdessa boksissa vuosina 2001 ja 2006. Harvinaisista mustavalkoisista sinfoniapätkistä omia suosikkejani ovat mm. sarjan ensimmäinen klassikko Luurankotanssi (1929) sekä Egyptiläiset melodiat (1931), joka alkaa hämähäkin liikkuessa Sfinksissä kolmiulotteisesti soljuvia käytäviä pitkin.

---

28.11.2014



OPERAATIO OUTLAND (Warner Home Video, 1983). VHS (FIx)
Englanninkielinen nimi: Operation Outland (1981).
Ohjaus: Peter Hyams.    Valmistusmaa: Iso-Britannia.
Genre: scifi/rikos/toiminta/jännitys.    Kesto: 1t 49min.    Videokoodi: WEV 70002.


ämän scifi-elokuvan olemassaoloon törmäsin vasta kesällä 2014. Kannen perusteella sitä voisikin luulla perus-toimintajännäriksi. Tarina kuitenkin sijoittuu mielenkiintoisesti ja harvinaislaatuisesti Jupiterin kuuhun Ioon, jossa Sean Conneryn esittämä sheriffi alkaa tutkia outoja kuolemia titaanimalmin louhintatyömaalla. Sinällään pääpaino onkin jännityksessä ja toiminnassa, joten scifi-elementit ovat pitkälti kulissia, mutta ne tuovat toki oman pikantin lisänsä ja kiehtovat ulottuvuutensa aiheeseen ja dramatiikkaan.

Ohjaaja on Peter Hyams, jonka muita tunnetuita scifi-elokuvia ovat 2010 – Vuosi jolloin saamme yhteyden (1984) ja aihetta hipuava Capricorn yksi (1978). Outland:in katsoi mielellään ja se sisälsi tyylikkäitä efektejä.

---

25.11.2014



SPACE FIREBIRD - AVARUUDEN TULILINTU (Svenska Walthers Video, 1982). VHS (FIx)
© 1980 TOHO
Japaninkielinen nimi: 火の鳥2772 愛のコスモゾーン (Hi no Tori 2772: Ai no Kosumozōn).
Genre: anime/scifi.    Kesto: 1t 36min (elokuva loppuu kesken).    Videokoodi: 42.
Kuvasuhde: 1.66:1 (säilyttää alkuperäisen).    Valmistusmaa: Japani.
Puhuttu englanniksi, suomenkielinen tekstitys.


apanilaisen "mangan ja animen luojan" Osamu Tezukan (1928–1989) Tulilintu-mangoihin perustuvan elokuvan huippuharvinainen kasetti on Suomi anime -videojulkaisuiden ja videokokoelmankin kruunun jalokiviä. Kansitaiteena komeilee elokuvan Japani-julisteesta rajattu kuva. Käsittämättömän tuottelias Tezuka on vasta 2000-luvun myötä tullut länsimaissa ja Suomessakin laajemmin tunnetuksi.

Vaikka tämä Svenska Walthers Videon kasetti on jo 1980-luvun alkupuolen Suomi-julkaisu, oletettavan pienen painosmäärän ja rajallisen levityksen takia valitettavan harva sitä on aikoinaan päässyt näkemään tai siitä on edes tiennyt. Videon on suomentanut Marja Moberg. Etsin tätä kasettia monta vuotta kissojen ja koirien kanssa. Vaiheet kasetin saamiseksi haltuuni saavuttivat lähes kyseisen tulilintu-saagan mytologisia mittasuhteita ja piirteitä, jonka seikkailullisista vaiheista voisin kirjoittaa pienoisnovellin. Ehkä joskus jaan koko tarinan, mutta erään käänteen kertoakseni, juuri kun olin luullut saavuttaneeni kasetin, alkoikin matka alusta. Kävi kuitenkin loppu hyvin, kaikki hyvin.




Alkuperäisestä mangasta on useampi muukin anime-sovitus, joista lisää artikkelin lopussa. Niistä tunnetuin elokuva eli vuonna 1980 ilmestynyt Space Firebird – Phoenix 2772 alkaa kärsivällisesti (ja kärsivällisyyttä vaatien) päähahmon varttumisvaiheita kuvaten klassisen musiikin säestyksellä. Muuntuva robotti-sisäkkö Olga kasvattaa keinohedelmöitetysti synnytetyn Godon, josta on tuleva kadetti. Erinäisten tapahtumien jälkeen pian jo päästään avaruuteen ja avaruusseikkailullisiin sfääreihin. Juoni on melko monitahoinen ja eeppinen. Avaruuden tulilintu pitää sisällään loistavaa animaatiota. Tulilintu eri muodoissaan on kaunista katseltavaa. Kolmiulotteisesti kaupungissa ja muualla liikkuvat kohtaukset ovat miellyttäviä ja muistuttavat Tezukan kokeellisista animaatioista, kuten Jumping (1984). Mielikuvituksellisen hauskoja hahmoja riittää, kuten noppa-eläin ja monenlaisia ulkoavaruuden otuksia. Mainittakoon myös päähahmonaisen takapuolta tiuhaan pölyttävä ja kiillottava jänis.

Tezukan mangojen ja animeiden tyyliin cameo-rooleissa nähdään tuttuja hahmoja kuten Higeoyaji, Black Jack ja Saruta. Tezukahan käytti "tähtisysteemiä", jossa hän ohjaajan tapaan jakoi samoille "näyttelijöille" eri rooleja. Hän myös teki huvikseen listan piirrostähdillensä maksetuista palkoista.

Avaruuden tulilintu ei ole yhtä syvällinen kuin alkuperäinen manga-esikuvansa, mutta erittäin mielikuvituksekasta, kiinnostavaa, kaunista ja harvinaista koettavaa se on.

Vuoden 1982 vuokravideokasetti loppuu kesken noin pari kymmentä minuuttia etuajassa. Tämä vaivaa kaikkia Suomi-kasetteja (siitä ei ole tietoa vaivaako sama ongelma esim. Ruotsi-kasetteja – jos satut tietämään niin kommenttia voi laittaa tulemaan). Kokopitkän version alkuintro, jossa tulilintu lentää sateenkaaren väreissä, on myös leikattu pois. Teknisistä puutteista huolimatta Avaruuden tulilintu on kultaisen retroajan parhainta videoanimea sisällön, kansitaiteen ja keräilyn puolesta.






MUUTA:

Kansipaperissa lukee "Avaruuden tulitintu" ja kannet sisältävät muitakin legendaarisia kirjoitusvirheitä.

Tezukan virallisella sivustolla elokuvasta lisätietoja.

Esim. australialainen DVD-julkaisu on katsomisen kannalta huomattavasti helpompi hankittava, nimellä Space Firebird 2772 (aluekoodi 4, PAL, 122 minuuttia). Ja toisin kuin videokasetilta, DVD:ltä näkee myös elokuvan lopun.

Tezukan animeista löytyy Suomi-videolla myös "Kimba - valkoinen leijona" Mistar Ky:n ja Tamline Ky:n julkaisemilla omituisilla kansilla, joilla ei ole mitään tekemistä sisällön kanssa. Lisäksi Tezuka oli yksi Starzinger-sarjan käsikirjoittajista. Kyseistä sarjaa on myös julkaistu Suomessa videolla.

Erittäin suositeltava lähdekirja Tezukan anime- ja mangatuotannosta kiinnostuneille on The Art of Osamu Tezuka: The God of Manga (Helen McCarthy, 2009). On erityisen mielenkiintoista historiikkia nähdä mukana tulevalta DVD:ltä dokumentti Tezukan työskentelytavoista.

Vinkkinä Tezukan muista scifi-animeista, olen pitänyt erityisesti Los Angelesista Japaniin matkaavan merenalaisen junan tarinasta Undersea Supertrain: Marine Express (1979), jonka voi katsoa virallisena Youtube-videona englanniksi tekstitettynä.

EDIT 7.2.2018: Kokonainen kansiskannaus (klikkaa videokantta) ja kokoelmakuva lisätty.
EDIT 13.2.2018: Manga- ja pelikappaleet sekä muut Tulilintu-animet lisätty.

---

18.11.2014



TARU SORMUSTEN HERRASTA
- (Showtime, 1988).    Videokoodi: 302293.    VHS
- (Thorn Emi Video / R-Video, 1983).    Videokoodi: 90 0131.    Beta (FIx)
Englanninkielinen nimi: The Lord of the Rings (1978).
Ohjaaja: Ralph Bakshi.    Valmistusmaa: Yhdysvallat.
Genre: piirretty.    Kesto: 2t 14min.    Kuvasuhde: 4:3 (alkuperäinen olisi 1.85:1).
Puhuttu englanniksi, tekstitetty suomeksi.


oulukuussa tulee ensi-iltaan uusin J.R.R. Tolkien -filmatisointi Hobitti – Viiden armeijan taistelu. Sitä odotellessa voi muistella mistä kaikki valkokankaalla lähti eli piirretyistä Tolkien-elokuvista 1970-luvulla.

Lainasin tämän piirretyn Showtimen vuokrakasettina vasta niinkin myöhään kuin vuonna 2001 kirjastosta. Se oli varsinainen ensikosketukseni Tolkienin maailmaan vaikka olin Taru sormusten herrasta -kirjasta toki kuullutkin ja tästä animaatiosta jonkin pätkän TV:stä aikoinaan nähnyt. Kiinnostus Keskimaahan lähti huimaan nousuun 2000-luvun alkupuolella luonnollisestikin Peter Jacksonin upeiden filmatisointien myötä maailmanlaajuisesti.

Ralph Bakshin 70-luvun lopun kunnianhimoinen piirretty hyödyntää rotoskooppianimaatiota, jossa kuvattua live-filmimateriaalia käytetään hyödyksi mm. päälle piirtämällä ja referenssimateriaalina. Tämän tekniikan keksi Max Fleischer jo vuonna 1915, ja tekotapaa käytettiin Walt Disneyn Lumikissakin (1937).

Sormusten herran animaatio ja taustamaalaukset ovat pääosin hienoa katseltavaa. Tosin joissakin kohdin on lähinnä tehty niin, että live-videomateriaalia on sävytetty, väritetty ja käsitelty jolloin videomateriaali "paistaa läpi". Tätä efektiä on käytetty erityisesti örkkeihin, tehden niistä erikoisen eläväisen joskin samalla oudon näkösiä.

Jenkki juliste B (1978).

Örkkeihin efektin tietyllä tapaa voisi ajatella sopivan ja olisikin ollut parasta jättää tehoste vain kyseisiin kohtauksiin. Mutta muiden hahmojen, etenkin päähahmojen, toivoisi pysyvän samalla tavalla piirrettyinä. Mutta joissakin kohdissa päähahmojen ihmisnäyttelijät vilahtavat lähes sellaisinaan ja esimerkiksi Briissä tavernan väki on lähes suoraa filmimateriaalia väritettynä. Joko taiteellinen ratkaisu, tai elokuvanteossa on haluttu paikoin säästää tai sitä muuten nopeuttaa. Myös paikoin teatraalinen ylinäyttely on hiukan kömpelöä ja hupaisaa. Hienovaraisuutta jää kaipamaan.

Elokuvan alku on lupaava ja vielä pitkälle toiseen tuntiinkin toimiva, kuten Morian kaivoksissa on hienoja kohtia. Mutta loppua kohden taistelut saavat kerronnasta yliotteen, eikä tapahtumista ota aina täysin selkoa. Taso siis heittelee välillä varsin suurestikin. Monenlaista muutakin avautumista riittäisi ja sellaisia (myös hauskoja) onkin netti pullollaan.
Jos niin päättää ja haluaa, nämä asiat eivät kuitenkaan estä nauttimasta piirretyn hyvistä puolista kuten itse tarinasta, seikkailusta, tunnelmasta ja kauniista taiteesta ja animaatiosta. Esimerkiksi Gandalf, Frodo, Sam, Puuparta ja Klonkku ovat animaatiohahmoista mieleeni. Teemamusiikki jää hyräiltäväksi mieleen. Elokuvan suurin puute on kuitenkin se, että se loppuu kesken. Elokuva kattaa noin puolet kirjoista eli se loppuu Kaksi tornia -osan puoleen väliin.


Vasemmalla Balrog sellaisena kuin se elokuvassa ensin nähdään. Gandalfin myöhemmin muistellessa kohtaamistaan demonin kanssa – liikkumattoman maalauksen muodossa – on jokseenkin kalatarinoiden tapaan Balrog huomattavasti paisunut jättikokoisemmaksi ja muutenkin vakavasti otettavamman näköiseksi näissä värittyneissä muistikuvissa. Lisäksi Balrogiin liittyen, Bakshin poika löysi ja julkaisi maaliskuussa 2014 kokonaan elokuvasta poistetun kohtausversion.


Tolkienin maailma ja tarina on niin rikas, että kaikkine puutteineenkin Bakshin piirretystä välittyy paljon niitä asioita, jotka tekevät Keskimaasta niin kiehtovan ja elävän, joten sen pariin palaa aina mielellään uudestaan.



MUUTA:

Vuoden 2010 DVD- ja Blu-ray-julkaisut sisältävät mielenkiintoista Bakshin haastattelumateriaalia ja kuvia kulissien takaa dokumentissa Forging Through the Darkness: The Ralph Bakshi Vision for The Lord of the Rings.

Muita tämän ajan tyylisiä suositeltavia fantasia-animaatioita ovat mm. Fire and Ice (1983) ja Hiidenpata (1985), joiden arvostelut ovat tulossa myöhemmin.

PS. On erilaista huhua ja legendaa siitä, miksi jatko-osaa Sormusten herra -piirretylle ei koskaan tullut. Tässä suomennettu ote kirjasta Ralph Bakshi and The Lord of the Rings, joka tuli The Lord of the Rings - Limited Edition (UK) DVD-julkaisun mukana. Siinä vihdoinkin kerrotaan tarkemmin noista monitahoisista syistä:

---

18.11.2014



TV-ohjelma:
DISNEYN IHMEELLINEN MAAILMA: TAAVI ANKKA JA ILMOJEN KOTKAT
(esitetty MTV-kanavalla maaliskuussa 1985). VHS-nauhoite televisiolähetyksestä
Englanninkielinen nimi: Walt Disney's Wonderful World of Color – Fly with Von Drake (1963 – Kausi 10, jakso 235).
Valmistusmaa: Yhdysvallat.
Genre: piirretty/scifi/opetus/live/dokumentti.    Kesto: 46min.
Puhuttu englanniksi, suomenkielinen tekstitys.

oikkeuksellisesti halusin blogata 80-luvun TV-nauhoitteesta vanhalta videolta, koska tätä ei ole Suomessa (eikä luultavasti Euroopassakaan) virallisesti videolla julkaistu. Jenkeistä löytyy VHS nimeltä Music for Everybody, plus... Fly with Von Drake. Mummini nauhoitti aikoinaan paljon näitä harvinaisia ohjelmia, joita ei sittemmin ole Suomen televisiossa esitetty.

"Kaikkien alojen asiantuntija" Taavi Ankka (engl. Ludwig von Drake) oli piirrettynä juontajana The Wonderful World of Disney ja Walt Disney's Wonderful World of Color TV-sarjojen ohjelmissa esittelemässä monia eri aiheita. Taavi Ankka on hauska ja höperöivä hajamielinen professori. Häntä animoivat animaattorilegendat Milt Kahl ja Ward Kimball. Tässä jaksossa teemana on lentäminen ja avaruus. Väliin näytetään oikeita dokumentaarisia materiaaleja ja Disneyn omia animaatioita.


Taavi Ankan ohjelma on muutenkin erityisesti näin aikuiseen makuun mielenkiintoista lentämisen historian katsausta Davi Vincin ensimmäisistä lennokkimalleista lähtien kuumailmapallolentoihin ja ensimmäisistä lentoyrityksistä avaruuden valloitukseen. Kiinnostavaa on myös lintujen lentämisen salaisuuden analysointi.

Kunpa tällaisia klassisen nostalgisia, joskin samalla "edellä aikaansakin" (taitaa se "aika" pikemminkin usein olla jäljessä) olleita ohjelmia vielä esitettäisiin televisiossa.

Mars and Beyond -segmentille:


Ohjelmalle:


MUUTA:

Mars and Beyondin lisäksi muita scifi-animaatioita, jotka pyrkivät spekuloimaan jokseenkin tieteellisesti Maan ulkopuolisen elämän mahdollisuuksista on ainakin Alien Planet (Discovery Channel, 2005).

EDIT 2016-02-21: Postausta päivitetty ja laajennettu.

---

18.11.2014



Saksa-videokasetti:
MELODIE TANZ RHYTHMUS – DONALD DER SAMBAKÖNIG
(Walt Disney Home Video – Cartoon Classics, 1987). VHS (GERx)
Englanninkielinen nimi: Melody Time (1948).
Valmistusmaa: Yhdysvallat.
Genre: piirretty.    Kesto: 1t 15min.    Suositusikäraja: 6.    Videokoodi: 43134/25.
Puhuttu ja laulettu saksaksi (paitsi Trees-jakso englanniksi).


äin tämän Säveltuokio-nimellä Suomessa julkaistun vähemmän tunnetun Walt Disneyn kymmenennen Klassikon nyt ensimmäistä kertaa. Elokuvateatteriensi-ilta oli Suomessa 17. huhtikuuta 1953. Tämän elokuvan 80-luvun Suomi-videojulkaisusta ei ole varmuutta, koska monet alkuajan nimikkeet ovat hämärän peitossa, mutta ainakaan kasettia ei ole tullut vastaan (saa tarjota jos löytyy). Joten esittelyssä onkin Saksa-kasetti vuodelta 1987, jonka sain käsiini.

Viihdyttävin jakso on Aku Ankan, José Cariocan ja Papatitin (engl. Aracuan Bird) samba-numero. Se on jatkoa ikään Saludos Amigos (1943) ja Kolme caballeroa (1944) -piirretyille ja sisältää niiden tapaan myös elävään kuvaan yhdistettyä animaatiota.

Animaation puolesta Trees on mielenkiintoinen ja abstraktimpi pätkä. Oli myös hauska nähdä viimein Pikku purtilo -jakso, jonka kuvat ovat saattaneet minulle jäädä mieleen esim. kirjasta The Disney Studio Story (1988, tekijät Richard Hollis ja Brian Sibley), jota on tullut vuosien aikana kotikirjastosta usein lainattua.

Viimeisenä nähdään aiemmassa blogi-postauksessakin mainitsemani Pecos Bill -jakso. Tässä on tosiaan kyseessä sensuroimaton versio, toisin kuin DVD-julkaisuissa jotka ovat leikattuja.

Nämä musiikkiesityksiä animaatoiden tahtiin sisältävät 1940-luvun Disneyn elokuvat ovat kevyempää ja arkipäiväisempää jatkoa huikealle Fantasialle (1940). Monissa näistä kuten tässäkin jää kaipaamaan klassista musiikkia, joka minusta tekee musiikin ja animaation yhteisestä kielestä usein puhuttelevampaa ja kiinnostavampaa kuin perusrallatukset.

Tämä musiikkipiirroselokuva on suositeltava lähinnä Disney-kompletisteille ja samba-numeronsa sekä Trees-jakson vuoksi. Ja Cartoon Classics -sarjan värikkäät kannet ovat useimmiten hienoja.



EDIT 11.2.2018: Kuvat lisätty.

---

Aiempia blogi-postauksia

Uudempia blogi-postauksia

---

Tästä voit jättää kommentin johonkin videoarvioon (tai yleisesti tähän blogiin):

Nimi: (pakollinen) Sähköposti: (pakollinen)  Huom. sähköpostisi ei tule näkyville. Älä kirjoita tähän mitään: Kotisivu: Otsikko / postaus jota kommentoit: Kirjoita kommenttisi: