logi sisältää elokuva-arvioita ja muisteluja
kokoelman
1980-luvun ja 90-luvun alun retro-videokaseteista. Mm. scifi, fantasia, western, piirretyt,
anime, kaiju/monsterielokuvat, post-apocalypse, kauhu, mysteeri, arthouse ja draama ovat genreinä edustettuina.
Arvosteluasteikko on yhdestä viiteen tähteä.
Blogissa käsitellään pääasiassa Suomi ex-vuokrakasetteja.
Myös muita vanhoja ja harvinaisiakin sekä uusia kiinnostavia elokuvia ja
sarjoja välillä käsitellään (mm. TV-nauhoituksia ja DVD:itä),
sekä erikoisuutena Nintendon vuokravideopelejä. Toiveitakin saa esittää."Elokuvat ja videot kuvaavat elämää ja mielikuvitusta sen kaikissa muodoissa. Tässä blogissa elävät harmonisesti rinnakkain niin klassiset piirretyt kääpiöineen ja scifi-maailmat avaruusaluksineen, kuin taide-elokuvat ja hömppä, sekä pienen ihmisen filosofiat ja rakkaus luontoon, aina taisteleviin jättiläishirviöihin, jotka kulkevat käsi kädessä auringonlaskuun – ja lopputekstit katsotaan nekin autuaana." —JE
Spoilereita saattaa välillä esiintyä. Voit lähettää omiakin kommentteja tai muisteluja videoarvioista (tai yleisesti tästä blogista). Voit tehdä sen täältä sivun alaosasta (voit lähettää myös sähköpostia).
Aiempia blogi-postauksia |
Uudempia blogi-postauksia |
24.5.2017
Extra-postaus:
FANTASIASEIKKAILUT-PELIMUSEO
Vanhat tietokonepelit ja videopelit ovat monien videoretroilijoidenkin kiinnostuksen kohteita. Voinen siis mainita vuonna 2001 aloittamastani Fantasiaseikkailut-pelimuseosivustosta ja blogista, jolta löytyy tietoa ja kuvia 1980-luvun ja 90-luvun klassikoista ja harvinaisemmistakin peleistä.
Kyseessä on tiettävästi Suomen suurin kulta-ajan klassisten seikkailu- ja roolipelien kokoelma.
Pelejä on 1980-90-luvuilta Commodore 64:lle, Amigalle, PC:lle, Atarille, Apple ][:lle,
Vic=20:lle, 8-bittiselle Nintendolle, Sega Master Systemille, Sega Mega Drivelle,
Philips Videopacille, ym. vanhoille pelikoneille ja tietokoneille.Olen keräillyt erityisesti Sierran ja LucasArtsin seikkailupelejä ja roolipeleistä sarjoja/aihepiirejä kuten Ultima, Advanced Dungeons & Dragons, J.R.R. Tolkien, Bard's Tale sekä SSI:n 80-luvun fantasiapelejä. Myös 80-luvun harvinaisia Suomi-pelejä löytyy C64:lle kuten Uuno Turhapuro muuttaa maalle ja Afrikan tähti. Erikoisuutena viime vuosina olen keräillyt lisäksi Nintendon Suomessa julkaisemia 90-luvun vuokrapelejä, joita Videomuseonkin blogissa on käsitelty.
Käsittelen klassisia retropelejä erityisesti keräilijän ja pelitaiteen arvostajan näkökulmasta, mutta myös pelaajana.
Lämpimästi tervetuloa myös Fantasiaseikkailuihin!
23.5.2017
Erikoispostaus:
MTV:N JUTTU VIDEOMUSEOSTA 22.5.2017
MTV3 teki jutun Videomuseosta ja VHS-keräilystä nettiin ja Kymmenen uutisiin maanantaina 22.5.2017. Linkissä uutisten juttu videona ja artikkeli & haastattelu aiheesta.
Uutisjuttuun ja artikkeliin ei luonnollisesti mahtunut kaikkea, joten alla kiinnostuneille koko haastattelu luettavaksi täsmennyksineen.
PS. Videomuseon blogi palaa hiljaiselon jälkeen jälleen syksyllä 2017 aktiivisempana!
Lämmin kiitos lukijoille ja seuraajille :).
Tänä kesänä/syksynä on viimein tulossa pitkään tekeillä olleen post-apokalyptisen
Sielunkehrääjä-tieteiselokuvani ensi-ilta.
Tervetuloa elokuussa maailman suurimpaan scifi-tapahtumaan Helsinkiin –
Worldcon 2017 Messukeskuksessa 9. – 13.8.2017! Aiheesta lisää lähempänä, sillä aikaa:
Seuraa ja tykkää elokuvaa Facebookissa
ja omassa blogissaan.
Tulossa DVD, VHS ja Soundtrack CD.
Mistä VHS-innostukseksi alkoi?
- Kun olin lapsi, vanhempani ja isovanhempani nauhoittivat minulle 80-luvulla piirrettyjä ja elokuvia videokaseteille. He myös vuokrasivat Disneyn ja muiden julkaisijoiden videoita R-kioskilta ja muista vuokraamoista. Videovuokraamojahan oli 80-luvulla pilvin pimein joka paikassa.
R-kioskin Avaa videoruutu -luetteloista tuli aikoinaan selattua mitä halusi käydä vuokraamassa.
Montako VHS-kasettia nyt omistat?
- Olen keskittynyt määrän sijaan laatuun, eli näitä kaikkein keräilyllisimpiä vuokrakasetteja minulla on viitisen sataa. Myyntikasetteja on ainakin saman verran, mutta niitä en laske varsinaisiin kokoelmiin kuuluviksi.
Millaisia kasetteja keräät?
- Kerään suomalaisia 1980-luvun vuokrakasetteja eli niin sanottuja FIx-kasetteja.
Kaikki lähti Disneyn 80-luvun vuokrakaseteista, joita olen harrastanut koko ikäni. Keräilyni alkoi kun vuokrakasetteja alkoi pikku hiljaa ilmestymään poistomyyntiin 90-luvun alkupuolen tienoilla. Viime vuosina olen kerännyt myös scifiä, fantasiaa, kauhua, jättihirviöelokuvia (kuten Godzilla ja King Kong) ja viimeisimpänä kiinnostuksen kohteena ovat nousseet tietyt länkkärit sekä post-apocalypse-leffat karuine hiekkamaisemineen.
Mikä ero vuokraamokaseteilla ja kaupan myyntikaseteilla?
- Vuorakasetteja saattoi aikoinaan vain vuokrata. Kasetit olivat hyvin arvokkaita 80-luvulla eikä niitä voinut ostaa omaksi. Toisinaan vuokrakasetit olivat jopa vuokraajallakin vain vuokralla! Joitakin vuokrakasetteja on myös painettu hyvin rajallinen määrä. Näistä syistä jotkin vuokrakasetit ovat äärimmäisen harvinaisia. Ja joitakin on jopa jyrätty yli.
Myyntikasetteja saattoi kuka vain ostaa kaupasta ja niitä painettiin tonneittain, eli niistä hyvin harva on kovin keräilyllisiä tai millään lailla arvokkaita. Toki on paljon vuokrakasettejakin jotka ovat melko yleisiä. Joka tapauksessa vain osa nimikkeistä on yleisesti keräilyllisesti haluttuja. Lisäksi kysyntä ja tarjonta vaihtelee.
Todettakoon myös, että vuokrakasetit ja myyntikasetit ovat aivan eri julkaisuja ja niissä on usein aivan erilaiset kansitaiteet sekä graafinen ilme. Joitakin harvinaisimpia elokuvia ei ole edes koskaan julkaistu muuna kuin 80-luvun vuokravideona, eli niitä ei ole julkaistu myynti-VHS:llä, DVD:llä tai Blu-Ray:llä
Mitä teet näillä kaikilla kaseteilla?
- Katson niitä ja kirjoitan niistä arvioita. Haluan ikään kuin asua omassa 80-luvun videovuokraamossa, kuten monet meistä hurahtaneista keräilijöistä.
Yllä pidän Videomuseo-nimistä sivustoa ja blogia, jonne kirjoitan elokuva-arvioita ja esittelen vanhoja elokuvia ja piirrettyjä. Kyse on myös kulttuurityöstä ja harvinaisen tiedon ja kuvien jakamisesta yleisölle.
Teen myös omia elokuvia ja näin retromiehenä julkaisen syksyllä ilmestyvän scifi-elokuvan DVD:n lisäksi VHS:llä.
Arvokkain VHS-kasettisi?
- Vaikea sanoa yksittäistä, mutta nämä Disneyn valkokantiset ovat minulle nostalgisin ja arvokkain sarja.
Sitten on erilaisia tärppejä, kuten japanilaiset kaiju eli jättihirviö-elokuvat. Ja esimerkiksi Osamu Tezukan anime Avaruuden tulilintu. Sen eteen olen nähnyt ylivoimaisesti eniten vaivaa saadakseni sen kokoelmiini. Ja sitten on vaikkapa Sir Christopher Leen signeeraama Uhrijuhla.
Maailmalla Disneyn piirretyistä VHS-kaseteista saatetaan maksaa tuhansia euroja - koskeeko suomalaisia versioita?
- Tässä on kyse täysin väärinkäsityksestä ja urbaanista legendasta. Se johtuu siitä, että nettihuutokaupoissa ihmiset voivat laittaa pyyntihinnaksi esineistään mitä tahtovat, ja välillä on näkynyt hillittömän korkeita hintapyyntöjä, esimerkiksi 90-luvun Disney-myyntikaseteista.
Mutta niitä ei ole oikeasti myyty kyseisiin hintoihin eli kukaan ei ole oikeasti maksanut tuollaisia huimia summia. Ja tästä väärinkäsitys on syntynyt. Näitä väärinkäsityksiä näkee muissakin keräilyä koskevissa artikkeleissa silloin tällöin.
Lisäksi näissä ulkomaisissa kaseteissa on ollut kyse tavallisista kaupan myyntikaseteista jotka eivät ole lainkaan harvinaisia tai arvokkaita.
Esimerkiksi suomalaiset ja ulkomaiset 80-luvun Disney-vuokrakasetit ovat itseasiassa paljon harvinaisempia, mutta ei niistäkään tuhansia maksella.
Hankit koko ajan lisää - mitä vielä puuttuu?
- Alkaa olla vaikea löytää puuttuvia, vaikka paljon puuttuukin. Haussa on tiettyjen julkaisijoiden sarjoja, kuten Disneyltä puuttuu paljon, Esselteltä muutamia hopeisia ja valkoisia, Svenska Walthersin hopeisia olisi mukava saada lisää. Tiettyjä scifejä, länkkäreitä ja japanilaisia Godzilla ynnä muita hirviöelokuvia on haussa.
Joitakin klassikkoelokuvia olisi mukava saada alkuperäisinä kasarin Suomi-videoina, kuten Metropolis ja Frankenstein.
Jos ykköshaku pitäisi mainita niin se on Disneyn Tron, mulla on vain tämä ruotsalainen painos.
Ja tästä Lohikäärmeen tappajasta multa puuttuu kasetti; löytyy pelkkä kansi.
Miksi keräät juuri VHS-kasetteja? Onko niissä jotain erityistä?
- Kerään sekä VHS- että Beta-vuokrakasetteja. (Myös Video2000-kasetit kelpaisivat.)
Jonkin elokuvan voi hankkia DVD:nä tai Blu-Rayna noin vain, näin yleistäen. Videokeräilyssä kiehtoo nimenomaan se aarteenmetsästys-puoli eli miten vaikeaa joidenkin kasettien löytäminen on. Ja se vaatii välillä yli-inhimillistä kärsivällisyyttä, vuosien ja vuosikymmenten etsimistä.
Myös videoiden maalatut kansitaiteet – sekä vanhahtava graafinen ilme – ovat usein paljon hienompia kuin uudempien julkaisujen tylsät kannet. Nostalgiasta on toki kyse myös.
Ja elokuvakeräilystä. Elokuvat ja videot kuvaavat elämää taiteen keinoin sen kaikissa muodoissa. Ja minulle videot ovat henkilökohtaisesti se autenttisin ja nostalgisin lähestymistapa elokuviin.
Mitä neuvoisit ihmisille, joilla on nurkissa vanhoja VHS-kasetteja ja haluaisivat päästä niistä eroon?
- Eniten ihmisillä on nurkissa 90-luvun ja 2000-luvun myyntivideoita joilla ei ole useimmiten arvoa, koska niitä on tuotettu niin valtavat määrät. Niitäkään ei kannata heittää roskiin, nekin yleensä jollekin kelpaavat. Tosin varsinkin aikansa Hollywood-hittileffojen myyntivideoita pursuaa joka paikka. Poikkeuksia voi löytyä myyntikaseteissakin jos jokin aihepiiri on keräilijöiden suosiossa kuten Nintendo, He-Man ym. isot brändit.
Kasetteja kannattaa viedä kirpputoreille ja kierrätyskeskuksiin. Lapsiperheille kelpaavat usein lasten myyntivideokasetit ja ne ovat DVD:itä kestävämpiäkin. Annoin taannoin kaverille Muumi-videoita pussillisen kun he olivat lasten kanssa katsoneet yhtä ainoaa kasettia alusta loppuun.
Jos on arvokasetteja niin niitä kannattaa tarjota keräilijöille tai laittaa nettihuutokauppaan myyntiin.
Voiko kotivarastoista löytyä arvotavaraa?
- Toki. Jos löytyy 80-luvun vuokrakasetteja niin niistä voi vaikka laittaa nettifoorumeille ja Facebookin Harvinaisten leffojen myyntisivustoille tai Elitisti.net:iin kuvan kanssa kyselyä, että minkäköhän arvoisia nämä mahtaisivat olla.
Kysymykset: Päivi Mäki-Petäjä
- Kun olin lapsi, vanhempani ja isovanhempani nauhoittivat minulle 80-luvulla piirrettyjä ja elokuvia videokaseteille. He myös vuokrasivat Disneyn ja muiden julkaisijoiden videoita R-kioskilta ja muista vuokraamoista. Videovuokraamojahan oli 80-luvulla pilvin pimein joka paikassa.
R-kioskin Avaa videoruutu -luetteloista tuli aikoinaan selattua mitä halusi käydä vuokraamassa.
Montako VHS-kasettia nyt omistat?
- Olen keskittynyt määrän sijaan laatuun, eli näitä kaikkein keräilyllisimpiä vuokrakasetteja minulla on viitisen sataa. Myyntikasetteja on ainakin saman verran, mutta niitä en laske varsinaisiin kokoelmiin kuuluviksi.
Millaisia kasetteja keräät?
- Kerään suomalaisia 1980-luvun vuokrakasetteja eli niin sanottuja FIx-kasetteja.
Kaikki lähti Disneyn 80-luvun vuokrakaseteista, joita olen harrastanut koko ikäni. Keräilyni alkoi kun vuokrakasetteja alkoi pikku hiljaa ilmestymään poistomyyntiin 90-luvun alkupuolen tienoilla. Viime vuosina olen kerännyt myös scifiä, fantasiaa, kauhua, jättihirviöelokuvia (kuten Godzilla ja King Kong) ja viimeisimpänä kiinnostuksen kohteena ovat nousseet tietyt länkkärit sekä post-apocalypse-leffat karuine hiekkamaisemineen.
Mikä ero vuokraamokaseteilla ja kaupan myyntikaseteilla?
- Vuorakasetteja saattoi aikoinaan vain vuokrata. Kasetit olivat hyvin arvokkaita 80-luvulla eikä niitä voinut ostaa omaksi. Toisinaan vuokrakasetit olivat jopa vuokraajallakin vain vuokralla! Joitakin vuokrakasetteja on myös painettu hyvin rajallinen määrä. Näistä syistä jotkin vuokrakasetit ovat äärimmäisen harvinaisia. Ja joitakin on jopa jyrätty yli.
Myyntikasetteja saattoi kuka vain ostaa kaupasta ja niitä painettiin tonneittain, eli niistä hyvin harva on kovin keräilyllisiä tai millään lailla arvokkaita. Toki on paljon vuokrakasettejakin jotka ovat melko yleisiä. Joka tapauksessa vain osa nimikkeistä on yleisesti keräilyllisesti haluttuja. Lisäksi kysyntä ja tarjonta vaihtelee.
Todettakoon myös, että vuokrakasetit ja myyntikasetit ovat aivan eri julkaisuja ja niissä on usein aivan erilaiset kansitaiteet sekä graafinen ilme. Joitakin harvinaisimpia elokuvia ei ole edes koskaan julkaistu muuna kuin 80-luvun vuokravideona, eli niitä ei ole julkaistu myynti-VHS:llä, DVD:llä tai Blu-Ray:llä
Mitä teet näillä kaikilla kaseteilla?
- Katson niitä ja kirjoitan niistä arvioita. Haluan ikään kuin asua omassa 80-luvun videovuokraamossa, kuten monet meistä hurahtaneista keräilijöistä.
Yllä pidän Videomuseo-nimistä sivustoa ja blogia, jonne kirjoitan elokuva-arvioita ja esittelen vanhoja elokuvia ja piirrettyjä. Kyse on myös kulttuurityöstä ja harvinaisen tiedon ja kuvien jakamisesta yleisölle.
Teen myös omia elokuvia ja näin retromiehenä julkaisen syksyllä ilmestyvän scifi-elokuvan DVD:n lisäksi VHS:llä.
Arvokkain VHS-kasettisi?
- Vaikea sanoa yksittäistä, mutta nämä Disneyn valkokantiset ovat minulle nostalgisin ja arvokkain sarja.
Sitten on erilaisia tärppejä, kuten japanilaiset kaiju eli jättihirviö-elokuvat. Ja esimerkiksi Osamu Tezukan anime Avaruuden tulilintu. Sen eteen olen nähnyt ylivoimaisesti eniten vaivaa saadakseni sen kokoelmiini. Ja sitten on vaikkapa Sir Christopher Leen signeeraama Uhrijuhla.
Maailmalla Disneyn piirretyistä VHS-kaseteista saatetaan maksaa tuhansia euroja - koskeeko suomalaisia versioita?
- Tässä on kyse täysin väärinkäsityksestä ja urbaanista legendasta. Se johtuu siitä, että nettihuutokaupoissa ihmiset voivat laittaa pyyntihinnaksi esineistään mitä tahtovat, ja välillä on näkynyt hillittömän korkeita hintapyyntöjä, esimerkiksi 90-luvun Disney-myyntikaseteista.
Mutta niitä ei ole oikeasti myyty kyseisiin hintoihin eli kukaan ei ole oikeasti maksanut tuollaisia huimia summia. Ja tästä väärinkäsitys on syntynyt. Näitä väärinkäsityksiä näkee muissakin keräilyä koskevissa artikkeleissa silloin tällöin.
Lisäksi näissä ulkomaisissa kaseteissa on ollut kyse tavallisista kaupan myyntikaseteista jotka eivät ole lainkaan harvinaisia tai arvokkaita.
Esimerkiksi suomalaiset ja ulkomaiset 80-luvun Disney-vuokrakasetit ovat itseasiassa paljon harvinaisempia, mutta ei niistäkään tuhansia maksella.
Hankit koko ajan lisää - mitä vielä puuttuu?
- Alkaa olla vaikea löytää puuttuvia, vaikka paljon puuttuukin. Haussa on tiettyjen julkaisijoiden sarjoja, kuten Disneyltä puuttuu paljon, Esselteltä muutamia hopeisia ja valkoisia, Svenska Walthersin hopeisia olisi mukava saada lisää. Tiettyjä scifejä, länkkäreitä ja japanilaisia Godzilla ynnä muita hirviöelokuvia on haussa.
Joitakin klassikkoelokuvia olisi mukava saada alkuperäisinä kasarin Suomi-videoina, kuten Metropolis ja Frankenstein.
Jos ykköshaku pitäisi mainita niin se on Disneyn Tron, mulla on vain tämä ruotsalainen painos.
Ja tästä Lohikäärmeen tappajasta multa puuttuu kasetti; löytyy pelkkä kansi.
Miksi keräät juuri VHS-kasetteja? Onko niissä jotain erityistä?
- Kerään sekä VHS- että Beta-vuokrakasetteja. (Myös Video2000-kasetit kelpaisivat.)
Jonkin elokuvan voi hankkia DVD:nä tai Blu-Rayna noin vain, näin yleistäen. Videokeräilyssä kiehtoo nimenomaan se aarteenmetsästys-puoli eli miten vaikeaa joidenkin kasettien löytäminen on. Ja se vaatii välillä yli-inhimillistä kärsivällisyyttä, vuosien ja vuosikymmenten etsimistä.
Myös videoiden maalatut kansitaiteet – sekä vanhahtava graafinen ilme – ovat usein paljon hienompia kuin uudempien julkaisujen tylsät kannet. Nostalgiasta on toki kyse myös.
Ja elokuvakeräilystä. Elokuvat ja videot kuvaavat elämää taiteen keinoin sen kaikissa muodoissa. Ja minulle videot ovat henkilökohtaisesti se autenttisin ja nostalgisin lähestymistapa elokuviin.
Mitä neuvoisit ihmisille, joilla on nurkissa vanhoja VHS-kasetteja ja haluaisivat päästä niistä eroon?
- Eniten ihmisillä on nurkissa 90-luvun ja 2000-luvun myyntivideoita joilla ei ole useimmiten arvoa, koska niitä on tuotettu niin valtavat määrät. Niitäkään ei kannata heittää roskiin, nekin yleensä jollekin kelpaavat. Tosin varsinkin aikansa Hollywood-hittileffojen myyntivideoita pursuaa joka paikka. Poikkeuksia voi löytyä myyntikaseteissakin jos jokin aihepiiri on keräilijöiden suosiossa kuten Nintendo, He-Man ym. isot brändit.
Kasetteja kannattaa viedä kirpputoreille ja kierrätyskeskuksiin. Lapsiperheille kelpaavat usein lasten myyntivideokasetit ja ne ovat DVD:itä kestävämpiäkin. Annoin taannoin kaverille Muumi-videoita pussillisen kun he olivat lasten kanssa katsoneet yhtä ainoaa kasettia alusta loppuun.
Jos on arvokasetteja niin niitä kannattaa tarjota keräilijöille tai laittaa nettihuutokauppaan myyntiin.
Voiko kotivarastoista löytyä arvotavaraa?
- Toki. Jos löytyy 80-luvun vuokrakasetteja niin niistä voi vaikka laittaa nettifoorumeille ja Facebookin Harvinaisten leffojen myyntisivustoille tai Elitisti.net:iin kuvan kanssa kyselyä, että minkäköhän arvoisia nämä mahtaisivat olla.
Kysymykset: Päivi Mäki-Petäjä
23.5.2017
Erikoispostaus:
ROGER MOORE 1927–2017
Brittiläinen näyttelijä Sir Roger Moore on kuollut 89-vuotiaana Sveitsissä. Mooren tunnetuin rooli oli James Bond, jota hän esitti seitsemässä 007-elokuvassa vuosina 1973–85.
Lähde: YLE.
Videomuseo teki helmikuussa jutun James Bond -videoista.
27.3.2017
WARNING - VAROITUS (United Film, 1986). VHS (FIx)
Englanninkielinen nimi: Without Warning (1980).
Ohjaus: Greydon Clark. Valmistusmaa: Yhdysvallat. Tuotantoyhtiö: World Amusement Partnership Nr.108.
Genre: kauhu/scifi. Kesto: 1t 35min.
Kuvasuhde: 1.33:1 (alkuperäinen olisi 1.85:1). K-16. Tarkastamon videokoodi: T-90075.
Englanniksi puhuttu, suomenkielinen tekstitys. Videolevitys: Frekvensia Ge Te Ab.
Takakannen teksti: "Amerikkalaisen jännityksen uusi listaykkönen!
Huippunimet henkeäsalpaavan menon takeina!
``Hurja matka kuoleman laaksoon jossa ennen metsästettiin eläimiä... ja nyt saaliina ovat ihmiset. Joka sinne eksyi ei ollut missään turvassa ja hänen oli paettava hankensä edestä kammottavaa kuolemaa, joka iski täysin odottamatta... Varoituksetta...´´"
``Hurja matka kuoleman laaksoon jossa ennen metsästettiin eläimiä... ja nyt saaliina ovat ihmiset. Joka sinne eksyi ei ollut missään turvassa ja hänen oli paettava hankensä edestä kammottavaa kuolemaa, joka iski täysin odottamatta... Varoituksetta...´´"
Tässä jälleen kasetti, joka tuli nähtyä ensimmäistä kertaa keräilijäkaverin kokoelmissa
ja pitihän se sitten suht' kiinnostavan kannen vuoksi itsellekin jäljittää
(edellinen tällainen pakkomielle syntyi nähtyäni
King-Kong kauhun saarella -kansitaiteen).Kevään odottelun tunnelmissa pidän alun yksinkertaisesta puska-ajelusta – kamera liikkuu soljuvasti luonnossa kevätauringon kuivaamissa risukasoissa. Muutoinkin arkiset luontopaikat jokineen ja lampineen, joissa retkeläiset patikoivat, ovat tenhoavia. Oioi, noihin maisemiin kaipaisi jo itsekin pitkän talven ja liikkumista estäneiden lumen ja jään jälkeen.
Joskin VHS-nauhan tummien sävyjen toisto on aina ollut tasoltaan heikkoa, joten yöllisistä metsäkohtauksista ja muista hämäristä kuvista saa paikoin heikosti selvää. Katselua hieman häiritsi paikoin hyppivä kuva. Välillä kuva myös vääntyi keskeltä puoliksi niin, että filmin yläpuoli näkyi alaosassa ja alapuoli yläosassa.
Tästä kasetista on kaksi eri Suomi-videopainosta: vuoden 1983 paikkeilta ja vuodelta 1986.
Kannet ovat graafisesti hieman toisistaan eroavia versioita,
joissa on kuitenkin käytetty samoja kuvia. Blogin käsittelyssä on uudempi painos.
Pääosissa nähdään mm. Martin Landau ja Jack Palance.
90-luvun telkkarista tuttuna naamana esiintyy NYPD Blue -sarjan
ensimmäiseltä kaudelta punapää David Caruso.Kannen perusteella odotin campimpaa höperöintiä (kirjaimellista campingia eli leirimeininkiä esiintyy kylläkin), mutta tummempi ja vakavampi ote passasi oikein hyvin. Tietyt olennot on toteutettu mainiosti ja katsojana huomaa miettivänsä miten ne on oikein mahdettu teknisesti toteuttaa.
Musiikki on taustoittavaa peruskauraa. Välillä kuullaan jokunen ihan hauska elektronisoundi.
Jo pelkkä luovempi ja taidokkaampi musiikin käyttö ja soundtrack (vaikkapa John Carpenter -tyyliin)
nostaisi kuitenkin teoksen tasoa huomattavasti.
Tämä on niin sanottujen B-filmien yleisimpiä puutteita.Varoitus on jälleen sarjassamme elokuvia, josta ei kannata etukäteen paljoa tietää, enkä tässäkään yksityiskohtia tahdo paljastaa. Juonta ja käänteitä löytyy yllättävänkin mukavasti. Vähäeleinen, mutta mielenkiintoinen kauhujännäri, jonka tapahtumia seuraa mielenkiinnolla ja mielellään. Mainiota kasarin tunnelmarikasta scifi-kauhu-viihdettä viikonloppuun.
MUUTA:
7.2.2017
CRASH AND BURN (Esselte Video / CIC Video - keltainen sarja, 1990). VHS (ex-vuokrakasetti)
Englanninkielinen nimi: Crash and Burn (1990).
Ohjaus: Charles Band. Valmistusmaa: Yhdysvallat. Tuotantoyhtiö: Full Moon Entertainment.
Genre: post-apokalypsi/jännitys/scifi. Kesto: 1t 21min.
Kuvasuhde: 1.33:1 (alkuperäinen olisi 1.66:1). K-16. Videokoodi: SF-71207.
Englanniksi puhuttu, suomenkielinen tekstitys. Suomennos: Pertti Rautomaa.
Takakannen teksti: "Kauhulla ladattua toimintaa. Elokuva jokaiselle, joka pitää kovista otteista!
Jännitystä, kauhua ja väkivaltaa hermojaraastavassa elokuvassa, joka kertoo muutaman nuoren kamppailusta yliluonnollista vihollista vastaan.
Tapahtumat sijoittuvat tulevaisuuteen, maailmaan, jossa luonto on tuhoutunut ja ihmiset elävät jatkuvan pelon alaisina.
Täällä elää Tyson Keen, vähäpuheinen seikkailija, joka yhtäkkiä joutuu kauhean taistelun keskipisteeksi.
Usean väkivaltaisen murhan jälkeen Tyson ymmärtää, että hänen lähipiirissään on petturi. Kylmä ja tunteeton olio, joka on tuhottava - hintaan mihin hyvänsä..."
Jännitystä, kauhua ja väkivaltaa hermojaraastavassa elokuvassa, joka kertoo muutaman nuoren kamppailusta yliluonnollista vihollista vastaan.
Tapahtumat sijoittuvat tulevaisuuteen, maailmaan, jossa luonto on tuhoutunut ja ihmiset elävät jatkuvan pelon alaisina.
Täällä elää Tyson Keen, vähäpuheinen seikkailija, joka yhtäkkiä joutuu kauhean taistelun keskipisteeksi.
Usean väkivaltaisen murhan jälkeen Tyson ymmärtää, että hänen lähipiirissään on petturi. Kylmä ja tunteeton olio, joka on tuhottava - hintaan mihin hyvänsä..."
Suoraan videolle syyskuussa 1990 julkaistu Crash and Burn oli etsintälistallani jonkin aikaa
ihan kannen punaisessa auringonlaskussa hohtavan jättirobotin vuoksi.
Ja jos olisin lukenut etukäteen taustatarinan luonnon tuhoutumisesta, olisi jo se myynyt videon minulle ja herättänyt kiinnostusta entisestään
(monellakin tapaa – kuten mitä nämä tulevaisuuden ihmiset mahtoivat syödä?).Ohjaaja on Charles Band, joka tuotti toisen jättirobotti-aiheisen elokuvan Robot Jox (1989). Crash and Burnin alkuperäinen nimi laajalti eurooppalaisessa markkinoinnissa oli Robot Jox 2: Crash and Burn, vaikka näillä elokuvilla ei ole alkumusiikin ja Band-tekijän lisäksi muuta yhteyttä keskenään. Robot Joxin julkaisi Suomessa vuokravideolla Finnkino.
Kuten alkuun viitattua, ollaan määrittelemättömässä tulevaisuudessa taloudellisen katastrofin jälkeen.
Suuri Unicom-yhtiö valvoo suurinta osaa maailmaa. Tietokoneet ja robotit on kielletty.
Synteettinen tappajarobotti pääsee kuitenkin tunkeutumaan eräälle TV-asemalle ja
pian ollaan jännän äärellä – missä on joukossa lymyävä tappaja?
Takakannen laatijalle erityispisteet kohdasta "usean väkivaltaisen murhan jälkeen Tyson ymmärtää, että hänen lähipiirissään on petturi".
Ei mikään hidas sytytys sankarillamme Tysonilla!Tapahtumien päähenkilökaartiin kuuluu siis tosiaankin kolee futuristinen prätkäkundi Tyson (Paul Ganus, josta tuli hieman Jeff Bridges mieleen), pari hänestä kiinnostunutta neitoa, roskaohjelmaa vetävä limainen "Stögis"-äijä ja kaksi prostituoitua. Alun ihmissuhdedraamailu muuttuu B-väkivaltafarssiksi puolivälin tienoilla; Ö-vaihde övereine näyttelyineen vaihtuu silmään varsin äkkiarvaamatta. Tätä seuraava elokuvan pakollinen nimikohtaus – eli kohtaus jossa elokuvan nimi tuodaan repliikeissä ilmi – on myös harvinaisen kömpelö.
Tässä muuten hassattiin selvä suomenkielisen alaotsikon potentiaalinen relevantti käännösmahdollisuus: Crash and Burn – istu ja pala.Tämä on ikään kuin yläasteen kuvaamataidon videoharjoitustyö, jolla on ollut hieman enemmän budjettia käytettävissään, kuten vaikkapa maskeerauksiin. Positiivisena huomiona joissakin päähahmoissa on kuitenkin hieman enemmän persoonaa kuin aivan nollatason filmeissä, mutta silti jäädään aika vaatimaattomiin tunnelmiin silläkin saralla. Erityisesti Arren (Megan Ward) on sympaattinen viehättävä neito. Huomion varastaa myös ruudussa viihtyvä Commodore 128, ou beibe! (Sitä vain ei valitettavasti kumma vain ole kytketty mihinkään, kuten eräässä toisessa blogi-arvostelussa terävästi todettiin.)
Näyttelytyöskentely ja muutenkin leffa on varsin TV-elokuvamainen.
Tämä ei ole pelkkä moite, koska olen mm. ysärin Melrose Place TV-sarjan suuri ystävä.
(Ja kuinkas ollakaan, aivan sattumalta huomasin, että edellä mainittu Megan Ward näytteli Melrose Placessa
Connie Rexroth -nimistä hahmoa!)Kritiikkini eivät muutenkaan tarkoita sitä, ettenkö olisi osannut myös nauttia hömelöstä katsomiskokemuksesta. Nämä elokuvat tarvitsevat oikeaa asennoitumista – ja olutta. 90-luvun alun tunnelmasta tosiaan pointsit. Vaikka olin arviossani paikoin ankarahko, kyllä tämän oudosti kuitenkin katsoi suht' mielellään. Kestokin on inhimillinen. Post-apokalypsi-skenaariot rauhoittavat aina mieltä.
Vaikka tästä teoksesta oli vaikea muodostaa ennakkokäsityksiä pelkän kansikuvan perusteella, elokuva oli silti hyvin erilainen mitä odotin. Robottisotaa jäin kaipaamaan. Kyseessä on kuitenkin pienimuotoinen draama-painotteinen suljetun tilan tarina postapokalypsi-vivahteilla. Kansikuva antaa odottaa mm. toiminnallisempaa elokuvaa, mutta jättirobotin tanssahtelut ja osuudet muutenkin jäävät hyvin pienten ja vaatimattomien kohtausten anniksi. Kannen herättämät mielikuvat ovat siis tuttua rajallisen budjetin filkkojen kohdemarkkinointia.
Ihmisille, jotka haluavat tuntea post-apokalypsi-genren tuotokset läpikotaisin. Kuten minulle.
PS. Google sen sanoi parhaiten. Kaikki mitä tästä elokuvasta tarvitsee tietää (pieni spoiler-varoitus):
"People of the future are trapped in a TV station with a robot turned killer by a computer virus."
MUUTA:
6.2.2017
Erikoispostaus:
1980-LUVUN 007 JAMES BOND -VIDEOJULKAISUT SUOMESSA
Katso!-lehden Videofilmioppaan 7/1984 takakakannen James Bond vuokravideoiden mainos.
Ian Flemingin vakoojaromaaneihin perustuvia Salainen agentti 007 James Bond -elokuvia
on vuoden 2017 alkuun mennessä ilmestynyt 26 kappaletta.
Ensimmäinen romaani oli Casino Royale (1953).
Bond-filmatisointien sarja alkoi kuitenkin kuudennesta kirjasta Tohtori ei (1958).
Sean Conneryn tähdittämä Salainen agentti 007 ja tohtori No ilmesti vuonna 1962 ja
oli suuri kaupallinen menestys. Se teetti miljoonan budjettinsa lähes 60-kertaisena takaisin.James Bondin roolissa ovat vuosien varrella viihtyneet lisäksi näyttelijät Roger Moore, Timothy Dalton, Pierce Brosnan ja viimeisimpänä erästä itäistä naapurijohtajaa muistuttava kivikasvo Daniel Craig. Yksittäisiin rooleihin jäivät David Nivenin ja George Lazenbyn esiintymiset 60-luvun lopun Bondeissa. Henkilökohtaisesti Bondista puhuttaessa minulle tulee aina ensimmäisenä mieleen Connery ja Moore, jotka tulevat aina olemaan ykkösiä.
Roger Moore oli Suomessa käymässä vuonna 2009
Nimeni on Moore, Roger Moore -elämäkertakirjansa promoamisen tiimoilta.
Hän oli 4. toukokuuta klo 16.30 Helsingin Aleksanterinkadun Suomalaisessa kirjakaupassa.
Hieman aikoinaan harmitti, sillä tästä tapahtumasta autuaan tietämättä olin kävellyt juuri noihin aikoihin paikan ohi...
Aihetta sivuten, tapasin kerran – noin 90-luvun loppupuolella – erään Roger Mooren naisvastanäyttelijän Pyhimys TV-sarjasta.
Warner Home Video julkaisi Bond-elokuvia 1980-luvulla vuokravideokasetteina ja myöhemmin myyntivideoina. Ensimmäiset alunperin vuosina 1982–84 vuokralle laitetut Bond-videokasetit elokuvista väliltä Tohtori No (1962) — Octopussy (1983) julkaistiin kahdella erilaisella graafisella kansityylillä:
Pallosalaman (1965, videolla alunperin 1982) molempien versioiden takakannessa on kuva väärästä Bond-elokuvasta, kuten VHS Finland taannoisessa nettivideossaan (Video Unboxer #44) totesi. Eli kuvan valkoinen kissa ja Donald Pleasence on poimittu varmaankin kiireessä erehdyksellisesti elokuvasta Elät vain kahdesti (1967). (Liekö juuri tästä syystä joku asiantuntija ja Bond-fani hermostunut ja leikellyt kyseisen kuvan asiaan kuulumattomana pois oman kappaleeni takakannesta...) Tosin erikoista on, että edes uusintajulkaisuun virhettä ei ole huomattu korjata.
Sean Connery palasi Bondin rooliin 12 vuoden jälkeen seitsemättä kertaa elokuvassa Älä kieltäydy kahdesti (1983),
joka oli toinen filmatisointisovitus Pallosalama-kirjasta.
Eon Productions ei tuottanut tätä filmiä muiden Bond-elokuvien tapaan
ja siksi sitä ei kaikissa piireissä lasketa, tai aikoinaan laskettu, viralliseen Bond-jatkumoon.
Elokuvassa ei myöskään nähdä totuttuun tapaan alkuvinjettejä, eikä Q-hahmoa.
Nykyään Metro-Goldwyn-Mayer omistaa elokuvan jakeluoikeudet muiden Eon Productionsin Bond-filmien ohella,
joten joidenkin silmissä se istunee nyt kaanoniin.
80-luvun vuokravideolla leffan julkaisi Suomessa Nordic Video ja uusintajulkaisuna VTC-Video,
sekä myyntivideolla Omaxi.
Casino Royale (1967) on Columbia Picturesin tuottama komedia perustuen löyhästi Flemingin ensimmäiseen
007-kirjaan. Tuttuina näyttelijöitä häärii mm. David Niven, Peter Sellers, Orson Welles ja Woody Allen.
Esselte Video julkaisi rainan Suomi-vuokrakasetilla tummansinisessä Video Trade -sarjassaan, jossa
julkaistiin RCA/Columbia Picturesin leffoja.Leikattuja suomalaisista Bond-videoista ovat mm. Hänen majesteettinsa salaisessa palveluksessa (1969), Timantit ovat ikuisia (1971), Kultainen ase (1974) ja 007 – rakastettuni (1977). 007 ja lupa tappaa (1989) oli elokuvateattereissa leikkaamaton, mutta vuokravideota on saksittu 32 sekuntia, kuten hain syömiskohtaa, naaman sulamista ja viimeistä taistelua on pätkitty. Mainittakoon myös, että Kultainen silmä (1995) on videolla leikkaamaton, mutta DVD:llä leikattu. Huominen ei koskaan kuole (1997) VHS on leikkaamaton. Ensimmäisestä DVD-perusversiosta puuttuu 6 sekuntia, kun taas "The Collector's Edition" DVD-uudelleenjulkaisu on leikkaamaton.
007 James Bond -elokuvat 1962–2015
| Elokuva | Englannink. nimi | Vuosi | Bondin näyttelijä |
| (Dr. No) | 1962 | Sean Connery | |
| (From Russia with Love) | 1963 | " | |
| (Goldfinger | 1964 | " | |
| (Thunderball) | 1965 | " | |
| (You Only Live Twice) | 1967 | " | |
| (Casino Royale) | 1967 | David Niven | |
| (On Her Majesty’s Secret Service) | 1969 | George Lazenby | |
| (Diamonds Are Forever) | 1971 | Sean Connery | |
| (Live and Let Die) | 1973 | Roger Moore | |
| (The Man with the Golden Gun) | 1974 | " | |
| (The Spy Who Loved Me) | 1977 | " | |
| (Moonraker) | 1979 | " | |
| (For Your Eyes Only) | 1981 | " | |
| (Octopussy) | 1983 | " | |
| (Never Say Never Again) | 1983 | Sean Connery | |
| (A View to a Kill) | 1985 | Roger Moore | |
| (The Living Daylights) | 1987 | Timothy Dalton | |
| (Licence to Kill) | 1989 | " | |
| (GoldenEye) | 1995 | Pierce Brosnan | |
| (Tomorrow Never Dies) | 1997 | " | |
| (The World Is Not Enough) | 1999 | " | |
| (Die Another Day) | 2002 | " | |
| (Casino Royale) | 2006 | Daniel Craig | |
| (Quantum of Solace) | 2008 | " | |
| (Skyfall) | 2012 | " | |
| (Spectre) | 2015 | " |
Myös Esselte Video julkaisi 1980-luvulla Hotel Movie -sarjassaan hotelleihin, sairaaloihin ja muihin suljettuihin piireihin,
kuten kenties vankiloihin ja öljynporauslautoille, tarkoitettuja videoita.
Näistä on nykyisin hankalinta saada tietoa, mutta tässä lista toistaiseksi tiedetyistä
007-aiheisista Hotel Movieseista:
007 ja tri No
007 Istanbulissa
007 ja Kultasormi
Pallosalama
Hänen majesteettinsa salaisessa palveluksessa
Elä ja anna toisten kuolla
007 ja kultainen ase
007 rakastettuni
Kuuraketti
Erittäin salainen
Octopussy-mustekala
007 ja kuoleman katse
007 vaaran vyöhykkeellä
Listaa päivitetty 15.3.2018.
Listaa päivitetty 15.3.2018.
Vuoden 1983 Warner Home Video kasettiluettelon kannessa komeili Timantit ovat ikuisia. Warnerilta tuli myös Octopussy-kantinen luettelo 1984. Vuoden 1984 Warner Home Videon esittelykasetilla oli trailerit elokuviin Octopussy ja Erittäin salainen, joista on myös kannessa pienet kuvaleikelmät.
Warner Home Video painatti myös 42x60 senttimetrin kokoisia videojulisteita, joilla videovuokraamon seinät oli koristeltu
vuokraajia houkuttelemaan. Tässä joitakin tiedettyjä julisteita (kiitos tiedoista Fett):
Katso kotona kasetilta: James Bond 007 from Scanvideo with Love (Erittäin salainen)
Katso kotona kasetilta: Aito James Bond 007 - Octopussy (+ 12 videokantta) (keskus valkea, musta reunus)
Octopussy (valkoinen tausta, musta alareuna)
Nyt videokasettina: 007 — rakastettuni
Nyt videokasettina: 007 ja kultainen ase
Nyt videokasettina: Elä ja anna toisten kuolla
Nyt videokasettina: Kuuraketti
Lisäksi kuriositeettina Suosikki-lehden 80-luvun numeron Bond-liitejulisteeseen (80x55 cm) oli poimittu kuvat Warnerin videokansista 007 Istanbulissa, Tohtori No ja Kultasormi.
Lisäksi kuriositeettina Suosikki-lehden 80-luvun numeron Bond-liitejulisteeseen (80x55 cm) oli poimittu kuvat Warnerin videokansista 007 Istanbulissa, Tohtori No ja Kultasormi.
Ehkäpä muistorikkain R-kioskin VIP-Video Clubin Avaa videoruutu -mainoslehden kansista oli sateenkaaren väreihin sommiteltu Octopussy numerossa 2/1984. Yllä myös kavalkaadi aukeamapoimintoja eri Videoruuduista.
Katso!-lehdessä julkaistiin monia Bond-videokansiakin. Tässä numero 597 – 007 ja kuoleman katse. (Kiitos kuvasta Huuto.net-myyjälle.)
A-lehdet Oy:n 80-luvun Videolehdissä oli artikkeleita Bondeista ainakin parissa numerossa. |
Myyntivideosarjat
1987: Warner Home Video - FazerVideo (punainen yläreuna).
25-vuotisjuhlajulkaisut. Sarjassa julkaistiin elokuvat väliltä 007 ja tri No -> 007 ja lupa tappaa. 4:3 Pan & Scan. Selässä oli numeroinnit.
1993: Digitally Remastered Collection (musta yläreuna). MGM/UA Home Video (Warner Home Video).
Sarjassa julkaistiin 007 ja tri No -> 007 ja lupa tappaa. 4:3 Pan & Scan. Selässä oli filmin vuosiluku.
1995: Classic Bond Collection (yläreunassa punainen JAMES BOND -logo). MGM/UA Home Video (Warner Home Video).
Sarjassa julkaistiin 007 ja tri No -> 007 ja lupa tappaa. Selässä alhaalla oli filmin vuosiluku.
2000: The James Bond 007 Collection (kelta-oranssi-yläreuna). MGM Home Entertainment (20th Century Fox Home Entertainment).
Sarjassa julkaistiin 007 ja tri No -> Kuolema saa odottaa. Selät muodostavat yhtenäisen kuvan.
Myyntivideoissa oli toisinaan hauska graafinen julkaisutapa, jossa koko sarjan selkämykset muodostivat järjestykseen pistettynä yhtenäisen kuvan. Yllä näkyvään vuoden 2000 sarjaan kuului alunperin jokaisen elokuvan mukana tullut lehti, joka kertoi mm. kyseisen leffan vimpaimista, autoista, Bond-tytöistä ja pahiksista.
Mainittakoon, että muita tällaisia selkämyssarjoja joita äkkiseltään tulee mieleen olivat mm. Rocky-videot, kymmenen videon Olipa kerran avaruus -myyntivideosarja ja neliosainen Future Filmin Hopeanuoli.
Ensimmäistä kertaa muistan törmänneeni selkäkuvan muodostaviin sarjoihin ruotsalaisissa Kalle Anka taskukirjoissa. Kotimaisiinkin Aku Ankan taskukirjoihin trendi rantautui vuoden 1995 numerosta 178 lähtien.
Kiitos vuoden 2000 videoiden Bond-kokoelmakuvasta ja kyseisen sarjan julkaisutiedoista Kim Alm.
25-vuotisjuhlajulkaisut. Sarjassa julkaistiin elokuvat väliltä 007 ja tri No -> 007 ja lupa tappaa. 4:3 Pan & Scan. Selässä oli numeroinnit.
Sarjassa julkaistiin 007 ja tri No -> 007 ja lupa tappaa. 4:3 Pan & Scan. Selässä oli filmin vuosiluku.
Sarjassa julkaistiin 007 ja tri No -> 007 ja lupa tappaa. Selässä alhaalla oli filmin vuosiluku.
Sarjassa julkaistiin 007 ja tri No -> Kuolema saa odottaa. Selät muodostavat yhtenäisen kuvan.
Myyntivideoissa oli toisinaan hauska graafinen julkaisutapa, jossa koko sarjan selkämykset muodostivat järjestykseen pistettynä yhtenäisen kuvan. Yllä näkyvään vuoden 2000 sarjaan kuului alunperin jokaisen elokuvan mukana tullut lehti, joka kertoi mm. kyseisen leffan vimpaimista, autoista, Bond-tytöistä ja pahiksista.
Mainittakoon, että muita tällaisia selkämyssarjoja joita äkkiseltään tulee mieleen olivat mm. Rocky-videot, kymmenen videon Olipa kerran avaruus -myyntivideosarja ja neliosainen Future Filmin Hopeanuoli.
Ensimmäistä kertaa muistan törmänneeni selkäkuvan muodostaviin sarjoihin ruotsalaisissa Kalle Anka taskukirjoissa. Kotimaisiinkin Aku Ankan taskukirjoihin trendi rantautui vuoden 1995 numerosta 178 lähtien.
Kiitos vuoden 2000 videoiden Bond-kokoelmakuvasta ja kyseisen sarjan julkaisutiedoista Kim Alm.
MUUTA:
4.2.2017
DRACULA, PIMEYDEN PRINSSI
Englanninkielinen nimi: Horror of Dracula (1958).
Ohjaus: Terence Fisher. Valmistusmaa: Iso-Britannia. Tuotantoyhtiö: Hammer Film Productions.
Genre: kauhu/fantasia. Kesto: 1t 18min.
Kuvasuhde: 1.66:1. K-16 (1987) / K-12 (2016).
Englanniksi puhuttu.
Kuvaus (YLE Teema): "Christopher Leen ensimmäinen rooli kreivi Draculana kauhuklassikossa, joka toi vampyyrielokuviin uutta verta ja väriä Hammer-studion tyyliin."
Hammer Film Productionsin 1950-luvun loppupuolen Dracula, pimeyden prinssi
perustuu Bram Stokerin Dracula-romaaniin (1897).
Elokuva esitettiin YLE Teemalla helmikuussa 2016.
Sitä ennen se nähtiin MTV1:llä kesäkuussa 1987.
Elokuvan alkuperäinen nimi on Dracula, mutta se vaihdettiin Yhdysvalloissa muotoon Horror of Dracula,
jotta sitä ei sekotettaisi Bela Lugosin tähdittämään vuoden 1931 Dracula-filmiin.
Mainittakoon myös, että elokuvan ruotsinkielinen käännösnimi on I Draculas klor, "Draculan kynsissä".Goottilainen tunnelma iskee päälle heti veren punaisista alkuteksteistä lähtien. Kauhuromanttisen linnan puitteet kaikkine koristeellisine huoneistoineen, esineineen ja lavasteineen ovat todella vaikuttavat. Estetiikka ja kuvaus on silmiä hivelevää; en ole tällä tyylillä näin koristeellista elokuvaa koskaan nähnytkään. Myös ulkokuvaus on todella kaunista. Luonto jatkaa luonnollisena osana koristeellista ilmaisua. Lopun efektit yllättivät nekin positiivisesti.
Peter Cushing on tohtori Van Helsingin roolissa.
Christopher Lee on uhkaava ja hyytävä kreivi Draculan roolissaan.
Riittää jo kun hän vain seisoo paikallaan ja tuijottaa uhriaan.Musiikista vastaa James Bernard. Melodramaattinen musiikki on välillä omaan makuuni turhan alleviivaavaa ja paikoin kovin äänekästä.
Tunnelma on jännittävästi samalla painostava, että rauhallinen. Tätä tukee miellyttävä pehmeä leikkaus. Jokunen kohtaus on yllättävänkin brutaali. Aristokraattiset hienostopuitteet vastakohtanaan multaisen maanläheiset kohtaukset, tekevät elokuvan maailmaan samaistumisesta todella käsinkosketeltevaa. Erinomainen ja tunnelmarikas klassinen kauhukertomus.
Tästä elokuvasta ei ole Suomi-videojulkaisua.
Hammer Film Productionsin muut Dracula-elokuvat
* tähdellä merkityissä Christopher Lee on Draculan roolissa
| Nimi | Englannink. nimi | Vuosi | Näyttelijä | Suomi-julkaisu | |
| | (The Brides of Dracula) | 1960 | - | ||
| | (Dracula: Prince of Darkness) | 1966 | * | 25.4.2003 SubTV / 8.4.2004 MTV3 | |
| | (Dracula Has Risen from the Grave) | 1968 | * | MTV1 25.6.1986 | |
| | (Taste the Blood of Dracula) | 1970 | * | Dollarvideo & Magnum Video FIx VHS / Filmifriikki DVD 2005 | |
| | (Scars of Dracula) | 1970 | * | ehkä Thorn EMI FIx VHS / Sandrew Metronome DVD 2008 | |
| | (Dracula A.D. 1972) | 1972 | * | Warner Bros. DVD 2005 | |
| | (The Satanic Rites of Dracula) | 1973 | * | Filmifriikki DVD 2001 | |
| | (The Legend of the 7 Golden Vampires) | 1974 | Sandrew Metronome DVD 2005 |
* tähdellä merkityissä Christopher Lee on Draculan roolissa
MUUTA:
17.1.2017
Erikoispostaus:
UNIKONE
– Kuinka luoda ajatuksilla elämää
Yllä kuva elokuvasta Brainstorm (1983), alla The Lawnmower Man (1992).
Tämä erikoinen aihe tuli mieleeni kun juttelin retrovideokansien tekemisestä ja videoista nähdyistä unista nimimerkki Snowdancen kanssa.
Olen nähnyt unia, joissa esiintyy näitä Videomuseon sivuillakin käsiteltyjä vanhoja Disney-kasetteja
joita olen koko ikäni kirppareilta ja divareista etsinyt. Ne ovat tosin unissa olleet kansitaiteiltaan
aivan uusia tuttavuuksia; ennen näkemättömiä Aku Ankka ym. kansia. Kerrankin olin jossain metsähökkelissä
(tyyliin Karjaalta pohjoiseen, Fiskarsista länteen) jossa tyypillä (parrakas mies?) näitä videoita jostain syystä
siellä metsän keskellä oli. Ja toisen kerran olin unessa yöllä videodivarissa kaupungissa joka tuntui
Porvoolta ja sijaitsi sen kohdilla. Älysin juuri tätä kirjoittaessani, että öinen katu
lamppuineen jolla videodivari sijaitsi muistutti kuitenkin Salon erästä katua...
(Salossa oli oikeassa elämässä yksi erinomainen videodivari aikoinaan,
mutta unessa tämä katu taas sijaitsi eri paikkaa.)Mikä näissä unissa on erityisesti jäänyt mieleen ja mikä on todella kummallista ja hämmästyttävää, on kuinka mieli pystyy unessa luomaan kaikki nuo piirrokset ja graafiset kannet logoineen ym. yksityiskohtineen! Ja välillä ison määrän kerralla. Siis aivan "tyhjästä" – mieli luo sellaisia monimutkaisia kuvia joita ei ole ennen nähnyt. Peruspohjana toimii tietenkin se visuaalinen materiaali hahmoineen joka on tuttua ja muistiin tallettunut ja sitä unen näkö yhdistelee uusin tavoin, myös kolmiulotteisesti; käsittämättömällä laskennallisella teholla reaaliaikaisesti.
Star Wars VII: The Force Awakens "unenomaisesti" retrokuviteltuna.
Kiitos ideasta Imaxination's Video Corner,
jossa oli tehty Star Wars VII:stä erilainen retrokansi.
Onhan Star Wars ollut Disneyn omistama tavaramerkki jo useamman vuoden, mutta en ihan tällä
tasolla olisi itse äkkiseltään keksinyt yhdistää uusinta uutta näihin wanhoista wanhimpiin videojulkaisuihin.Kuvien valinnassa ja sommittelussa pyrin "autenttisuuteen" käyttämällä referenssinä noita 80-luvun alun kansia ja valita sen tyyppisiä valokuvia, joita niissäkin on esiintynyt.
Mm. elokuvat, videot, musiikki ja taide itsessään kuvaavat mielikuvitustamme sen kaikissa muodoissa, kuten tämän blogin alun esittelytekstissäkin viittaan. Elokuvat ovat nykypäivänä visuaalisesti huikeita ja aidoilta tuntuviin maailmoihinsa upottavia kolmiulotteisia laaja-alaisia elämyksiä ja kokemuksia, vaikka tekniikka ei vielä täydellistä olekaan. (Joskin kuvallisen annin kustannuksella sisältö jättää mainstream-elokuvissa usein valtavasti toivomisen varaa, mutta en siihen tässä postauksessa sen enempää mene. Visuaalisen prameuden ja vankan sisällöllisyyden ei kuitenkaan tarvitsisi missään nimessä olla poissulkevia tai syödä toisiaan; niiden yhdistelmähän on onnistuessaan jotain aivan huikeaa.) Joka tapauksessa – periaatteessa kaikki mitä voi vain kuvitella, voidaan nykypäivänä esittää elokuvissa, ja vielä kolmiulotteisena. Pian varmaan hologrammeinakin.
Star Trek: The Next Generation (1987–94) -sarjassa replikaattorikone
pystyi luomaan mitä vain esineitä.Jos jonain päivänä saisimme unimaailman teknologian kautta valjastettua suoraan hereillä olevaan todellisuuteen, niin mihin kaikkeen vielä pystyisimmekään! Eli mitä jos unet ja ajatukset pystyisi tietokoneella kuvittamaan/tallentamaan, ja vaikka luomaan virtuaalisesti tai 3D-tulostamaan sen tilan, kuvat ja esineet... Luoda valmiita kuvia, kirjoja, elokuvia, animaatioita, sarjakuvia ym. teoksia pelkillä ajatuksilla. Jos ajatuksilla voisi luoda materiaa – entä jopa elämää :-o. Varmasti monenlaisia huikeita käyttötarkoituksia löytyisi jos asiaa miettii – taiteeseen, teknologiaan, lääketieteeseen, biologiaan, arkkitehtuuriin, geografiaan, luonnon suojeluun...
Unenomainen ja keinotekoinen, mutta samalla orgaaninen elävä keidas Singaporessa:
Supertree Grove Garden.
Kiitos kuvasta Wikipedia.Luonnon säilyttämisen ja eläinten hyvinvoinnin pitäisi muutenkin olla kaiken tekemisemme keskipiste. Itsekkäimpien ja muista lajeista piittaamattomimpienkin tahojen ja suuryritysten tulisi tajuta, että omakin tulevaisuutemme ja hyvinvointimme ja elämisemme riippuu luonnosta ja sen elävistä. Uutisia lajien sukupuutosta, ympäri maailman tapahtuvasta metsien hakkuusta ja nurkkakuntaista absurdia luontovihamielisyyttä ja eliöiden halveksuntaa esiintyy niin paljon päivittäin politiikassa ja mediassa, että aiheesta ei voida tarpeeksi puhua ja valistaa.
Tämän toteaminen ei ole minkään asteista ylimielisyyttä vaan faktojen toteamista ja tunnustamista. Luonnossa ja elämän hauraassa monimuotoisuudessa kaikilla pienimmilläkin eliöillä on paikkansa ja merkityksensä monimutkaisine ja arvaamattominekin yhteyksineen. Me kaikki olemme yhteydessä toisiimme; tämä on mm. Pilvikartasto-elokuvan kantava teema.
Mitä tulee uniin ja elokuviin, tietyissä ns. taide-elokuvissa unet ja todellisuus limittyvät ja
soljuvat kauniisti ja luonnollisesti yhteen, eikä niiden välillä tehdä välitöntä erottelua.
Aivan kuin katsojaa aliarvioiden rautalangalla pitäisi vääntää ja tehdä hirveä haloo joka kerta
kun "tämä tässä olikin vain unta".
En lakkaa ihastelemasta ja hämmästelemästä Ingmar Bergmanin Fannyn ja Alexanderin (1982)
erästä kohtausta jossa lapset ovat piilossa puulaatikossa jossa heidät on määrä kantaa huomaamattomasti turvaan;
mutta kohtauksen kanssa ristiriidassa olevia tapahtumia ei millään tavalla selitetä.
Todellisessa elämässäkin unet ja todellisuus ovat yhtä tasaista virtaa kietoutuen toisiinsa.
Ne ovat molemmat todellisia ja merkityksekkäitä, sekä merkitykseltään vaihtelevia.
Välillä todellisuus ja muistomme sekoittuvat uniin ja unemme muistoihin.Nämä uni- ja ajatuskoneet ovat vielä osittain toistaiseksi scifi-ajatuksia, mutta eivät välttämättä kauaa kun miettii ja vertaa minkä kaiken ympäröimänä jo elämme, joka oli tieteiskuvitelmaa hetki sitten vaikkapa 80-luvulla. Tähän kaikkeen on jo niin tottunut ja turtunut. Ja on olemassa esimerkiksi jo kokeita joissa tietokoneeseen yhdistetty ihminen on ajatuksillaan esimerkiksi liikuttanut näytön kursoria. Biomekaanista ihmistäkin kohti ollaan jo otettu askelia, kuten keinotekoisten elimien ja silmien muodossa.
Ehkä tulevaisuudessa viihdytämme itseämme katselemalla toistemme unia. Vaikka sitäkin jo nyt vaikkapa elokuvateatterissa ja peleissä teemme.
Teoksia aiheesta:Hyvät lukijat, mitä muita aihetta käsitteleviä kirjoja, elokuvia tai teoksia mahtaa löytyä?
11.1.2017
Erikoispostaus:
ARTIKKELI VIDEOMUSEOSTA HELSINGIN UUTISISSA JA VANTAAN SANOMISSA
Videomuseosta, 1980-luvun Beta- ja VHS-videokeräilystä sekä mm. Disney-videoista on juttu uusimassa Helsingin Uutisissa Ke 11.1.2017:
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/473423-disney-fani-pulittaa-vanhoista-videokaseteista-huimia-summia
Juttu on myös Vantaan Sanomissa - sivulla 17:
http://www.lehtiluukku.fi/lehti/vantaan-sanomat-lansi/_read/11.1.2017/135401.html
Paljon kiitoksia Mikko ja Johanna jutusta!
Here is the article translated for my English-speaking friends:
VIDEO HUNT OF THE INDIANA JONES -KIND
A Disney fan pays huge amounts of money for old video cassettes
COLLECTING. Many have carted their old Beta and VHS cassettes to landfill. Jukka Eronen does not let go of his own.
Jukka Eronen lives in in Helsinki. Under the mailbox is a wrapped newspaper. Its purpose is to dampen the falling mail. Interesting stuff drops from Eronen's letterbox on a regular basis. This time he is waiting for an extremely rare VHS Westworld (Tappokone - "Killing Machine") from 1983.
- I paid a handsome sum of money for it. The post mustn't break it, Eronen says.
Westworld is just one example of his comprehensive rental cassette collection. Eronen has practically his flat decorated with VHS and Beta cassettes, DVD discs and Laserdiscs. Eronen says that he has Finland's largest Walt Disney ex-rental video collection.
- I have about 140 Walt Disney Home Video 1980s videos released in Finland. They are beginning to be very rare.
Eronen has collected cassettes for decades f.ex. from rental store stocks, video stores, from other collectors and flea markets. He compares the hunt of film classics to Indiana Jones' adventures - it's a similar treasure hunt.
- I'm trying to find rarities. For example, DVD movies are so easily obtainable that I have not been able to get excited about them, except for certain collector's publications. I'm mostly interested in the 1980s ex-rental cassettes, the period when renting was the only way to see the film outside the theater. The actual sale videos available from stores came later, Eronen explains and displays the movie The Black Cauldron (1985) which wasn't released on video until 1998. It is one of the all-time favorite films of Eronen.
- I have since childhood, viewed Disney movies. My parents and grandparents rented them in the 80s and 90s, when video rental stores were everywhere. This is where the hobby gets its origins.
Actual crown jewels of his collection are the so called white cover Disney rental cassettes, such as The Treasure Island (1950) from the early 1980s. Eronen says it is impossible to know that how many pieces of them have been spared from the human disposal frenzy over time. Many have carted their old VHS' and Betas to landfill when DVD began its reign at the turn of the 2000s.
- There aren't many 1980s Disney video collectors in Finland, but their collectible value is still high. For me, this is not only about hoarding the goods, but also to record the history, documenting the releases and sharing it with others.
Eronen, for example, maintains a nostalgic Video Museum site and a blog. There he gathers information about old videos, video games and video magazines. According to Eronen there are articles and pictures of forgotten Finnish publications and rare films, which some of do not appear anywhere else in Internet.
A Disney fan pays huge amounts of money for old video cassettes
COLLECTING. Many have carted their old Beta and VHS cassettes to landfill. Jukka Eronen does not let go of his own.
Jukka Eronen lives in in Helsinki. Under the mailbox is a wrapped newspaper. Its purpose is to dampen the falling mail. Interesting stuff drops from Eronen's letterbox on a regular basis. This time he is waiting for an extremely rare VHS Westworld (Tappokone - "Killing Machine") from 1983.
- I paid a handsome sum of money for it. The post mustn't break it, Eronen says.
Westworld is just one example of his comprehensive rental cassette collection. Eronen has practically his flat decorated with VHS and Beta cassettes, DVD discs and Laserdiscs. Eronen says that he has Finland's largest Walt Disney ex-rental video collection.
- I have about 140 Walt Disney Home Video 1980s videos released in Finland. They are beginning to be very rare.
Eronen has collected cassettes for decades f.ex. from rental store stocks, video stores, from other collectors and flea markets. He compares the hunt of film classics to Indiana Jones' adventures - it's a similar treasure hunt.
- I'm trying to find rarities. For example, DVD movies are so easily obtainable that I have not been able to get excited about them, except for certain collector's publications. I'm mostly interested in the 1980s ex-rental cassettes, the period when renting was the only way to see the film outside the theater. The actual sale videos available from stores came later, Eronen explains and displays the movie The Black Cauldron (1985) which wasn't released on video until 1998. It is one of the all-time favorite films of Eronen.
- I have since childhood, viewed Disney movies. My parents and grandparents rented them in the 80s and 90s, when video rental stores were everywhere. This is where the hobby gets its origins.
Actual crown jewels of his collection are the so called white cover Disney rental cassettes, such as The Treasure Island (1950) from the early 1980s. Eronen says it is impossible to know that how many pieces of them have been spared from the human disposal frenzy over time. Many have carted their old VHS' and Betas to landfill when DVD began its reign at the turn of the 2000s.
- There aren't many 1980s Disney video collectors in Finland, but their collectible value is still high. For me, this is not only about hoarding the goods, but also to record the history, documenting the releases and sharing it with others.
Eronen, for example, maintains a nostalgic Video Museum site and a blog. There he gathers information about old videos, video games and video magazines. According to Eronen there are articles and pictures of forgotten Finnish publications and rare films, which some of do not appear anywhere else in Internet.
|
Aiempia blogi-postauksia |
Uudempia blogi-postauksia |
Tästä voit jättää kommentin johonkin videoarvioon (tai yleisesti tähän blogiin).
Voit myös halutessasi muokata vanhaa kommenttiasi (tai poistaa sen) tätä kautta ilmoittamalla.