logi sisältää elokuva-arvioita ja muisteluja kokoelman 1980-luvun ja 90-luvun alun retro-videokaseteista. Mm. scifi, fantasia, western, piirretyt, anime, kaiju/monsterielokuvat, post-apocalypse, kauhu, mysteeri, arthouse ja draama ovat genreinä edustettuina. Arvosteluasteikko on yhdestä viiteen tähteä. Blogissa käsitellään pääasiassa Suomi ex-vuokrakasetteja. Myös muita vanhoja ja harvinaisiakin sekä uusia kiinnostavia elokuvia ja sarjoja välillä käsitellään (mm. TV-nauhoituksia ja DVD:itä), sekä erikoisuutena Nintendon vuokravideopelejä. Toiveitakin saa esittää.

"Elokuvat ja videot kuvaavat elämää ja mielikuvitusta sen kaikissa muodoissa. Tässä blogissa elävät harmonisesti rinnakkain niin klassiset piirretyt kääpiöineen ja scifi-maailmat avaruusaluksineen, kuin taide-elokuvat ja hömppä, sekä pienen ihmisen filosofiat ja rakkaus luontoon, aina taisteleviin jättiläishirviöihin, jotka kulkevat käsi kädessä auringonlaskuun – ja lopputekstit katsotaan nekin autuaana." —JE

Spoilereita saattaa välillä esiintyä. Voit lähettää omiakin kommentteja tai muisteluja videoarvioista (tai yleisesti tästä blogista). Voit tehdä sen täältä sivun alaosasta (voit lähettää myös sähköpostia).

---

Aiempia blogi-postauksia

Uudempia blogi-postauksia

---

3.11.2017



Erikoispostaus:
Halloween Hulabaloo IV

Jälleen on kurpitsajuhlan ja halloweenin aika. Tänä vuonna ei ole tiedossa aivan yhtä isoa arvostelukimaraa kuin viime vuonna, mutta hiljaiselon jälkeen kerkesin ja päätin syksyn hauskimman juhlan ja kummajaisten kunniaksi pitkästä aikaa kirjoitella blogiinkin päivityksiä. Uusia arvioita on neljä.

Hauskaa halloweenia videoiden ystäville ja kaikille!

Tässä myös linkit edellisten hulabaloiden arvosteluihin.

---

3.11.2017



JUMALTEN TAISTELU (Esselte Video valkoinen sarja, 1982 tai 1983). VHS (FIx)
Englanninkielinen nimi: Clash of the Titans (1981).
Ohjaus: Desmond Davis.    Valmistusmaa: Yhdysvallat.    Tuotantoyhtiö: Metro-Goldwyn-Mayer.
Genre: fantasia/seikkailu/toiminta/romantiikka/perhe.    Kesto: 1t 35min.
Kuvasuhde: 4:3 (alkuperäinen olisi 1.85:1).    K-12.    Videokoodi: 51788.
Englanniksi puhuttu, suomenkielinen tekstitys.


Jumalten taistelu luo eeppisen vaikutelman jylhissä maisemissa lentävissä alkuteksteistään lähtien. Elokuva alkaa varsin tylyllä uhrauskohtauksella. Jumalat kuitenkin puuttuvat pian peliin. Tämän kaltaista jumalelokuvaa en muista ennen nähneenikään. Lähimpänä vertailukohtana omassa kokemuspiirissä muistuu lapsena näkemäni kesäteatterinäytelmä Kultainen portti Hangon harrastajateatterissa vuonna 1988, joka liippaa paikoin muistoissani hieman aiheeltaan ja tunnelmaltaan näitä kreikkalaisten jumalten tekemiä suunnitelmia tuolla jossain korkeuksissaan.

Ray Harryhausenin luomat efektit ovat aina mainiot. Pegasos, käärmepäinen Meduusa, kultaiset jättiläisskorpionit, kaksipäiset sudet, kyklooppi, lohikäärme – mitä muuta voisi vielä toivoa! Stop-motion-hahmojen ja oikeiden näyttelijöiden välinen saumaton yhteispeli ja interaktio ei lakkaa hämmästyttämästä. Tehosteiden ylimaallinen tyyli ja esitysasu lisäävät myös epätodellista tuntua; fantasian omaisuutta. Elokuvan ihmeen tuntu on tässä titaanien taistossa parhaimmillaan hyvinkin käsin kosketeltavissa.




Pääosan esittäjä Harry Hamlin Perseuksena ei ole erityisen ilmeikäs saati ikimuistettava, mutta kuten tavallista Harryhausenin fantasiaelokuvissa, tehosteet varastavat shown muutenkin. Ja se tuntuu perinteisen käsityönä tehdyn teknisen toteutuksensa vuoksi aivan hyvältä ja hyväksyttävältä asialta, vastakohtana näille joka tuutista virtaavien digitaalisten tehosteiden kyllästeisille ajoille.

Tästä elokuvasta tehtiinkin vuonna 2010 uudelle vuosituhannelle päivitetty 3D-tehostehirmuversio ja uudelleen tulkinta Clash of the Titans. Uudemman ja 1981-version nähneiltä olisikin mielenkiintoista kuulla vertailua rainojen kesken, jota voi pistää tähän blogipostauksen perään kommenttina tulemaan.



Jumalten taistelu vie hetkeksi jonnekin kauas jumalten, ihmeiden ja fantasian maailmaan. Se vie myös vanhan ajan klassisen elokuvatyylin tyyssijoille, jossa on jotain maagista – sekä menetettyä.



MUUTA:

Rocky-elokuvasarjasta tuttu kivikasvoinen vanhus-babyface Burgess Meredith näyttelee Ammonia.

Alussa mainos videoon Tuulen viemää, lopussa ei mainoksia.

---

3.11.2017



VAMPYYRIN TAPPAJAT - ANTEEKSI HAMPAANNE OVAT NISKASSANI
(Esselte Video hopeinen sarja, 1982). VHS (FIx)
Englanninkielinen nimi: The Fearless Vampire Killers (1967).
Ohjaus: Roman Polanski.    Valmistusmaat: Iso-Britannia, Yhdysvallat.
Tuotantoyhtiöt: Cadre Films, Filmways, Metro-Goldwyn-Mayer.
Genre: kauhu/komedia.    Kesto: 1t 43min (takakannessa lukee 2 t.).
Kuvasuhde: 4:3 (alkuperäinen olisi 2.35:1).    K-16.    Videokoodi: 51781.
Englanniksi puhuttu, suomenkielinen tekstitys.    Suomennos: Ulla Aarnio.


Jälleen kasetti, joka jäi ostamatta aikoinaan ja hieman harmitti silloin, mutta se tuli onnekkaasti uudestaan vastaan. Tämä törrötti vanhan videovuokraamon jäämistön kylmävarastossa ja tartuin siihen haukkana heti ensimmäisenä.

Elokuva alkaa erikoisesti monitasoisella ulos-zoomauksella talviseen kuutamo-maisemaan. Mm. Disney-klassikkoanimaatioissa hyödynnettiin tätä monitasokamerakuvausta, joka tekee kolmiulotteisen vaikutelman maalattujen eri etäisyydellä olevien lasilevyjen avulla.

Roman Polanskin ohjaaman ja tähdittämän filmin omintakeinen vinksahtanut tunnelma ja mielipuolinen vire vetoavat heti alkuunsa ja saavat kiinnostumaan mistä kaikesta tarinassa on kyse. Näyttely on hyvällä tavalla paikoin yliampuvaa, mutta silti tietyllä tapaa hillittyä ja klassista. Esteettiset puitteet ovat myös enemmän kuin kohdallaan. Mm. alun majatalossa, linnan holveissa, kryptassa ja kirjastossa riittää ihailtavaa. Romantiikkaa ja mystiikkaa aistii ja välittyy kotisohvalle saakka. En ole talven, kylmän enkä jään ja lumen ystävä, mutta näihin lumisiin vuoristomaisemiin linnoineen tekee mieli hypätä sekaan.

En ole kiinnostunut moderneista vampyyrivillityksistä, mutta tällaisia klassikoita on ilo katsoa ja löytää katsottaviksi. "Pelottomien" vampyyrin "tappajien" (kyllä, sitaatit ovat oikeissa kohdissa) kommelluksia seuraa mielenkiinnolla, huvittuneisuudella, jännityksellä sekä hämmennyksellä arvaamatta mitä kulloinkin seuraa. Seksuaalista jännitettäkin on ilmoilla, myös yllättävään suuntaan 1960-luvun mittapuulla.

Elokuva on tenhoava kuin vampyyrien eteerinen korkeaääninen laulu linnan kivisillä käytävillä kaikuen.

...ja kaiuista puheen ollen, Polanskin myöhemmässä loistavan kutkuttavassa mysteerifilmissä Yhdeksäs portti (1999) löytyy myös jonkin verran tämän vampyyrifilmin kaikuja.



MUUTA:

Elokuvan alku- ja lopputeksteissä nimenä lukee "Dance of the Vampires" ja suomennoksena lukee Vampyyritappajat.

Ei pidä sisällään mainoksia muista videoista.

Kiitos screenshot-kuvista Filmuforia ja movielala.com.

---

2.11.2017



CRITTERS - KESKIYÖN NAKERTAJAT (Oy VTC-Video Ab, 1988). VHS
Englanninkielinen nimi: Critters (1986).
Ohjaus: Stephen Herek.    Valmistusmaa: Yhdysvallat.    Tuotantoyhtiö: New Line Cinema.
Genre: scifi/kauhu/komedia.    Kesto: 1t 22min.
Kuvasuhde: 4:3 (alkuperäinen olisi 1.85:1).    K-16.    Videokoodi: 8807.
Englanniksi puhuttu, suomenkielinen tekstitys.


Ja lisää höperöä monsteri-scifiä 80-luvulta. Tämän videon maalattu kansikuva ulkoavaruuden nakertajahirviöstä on jäänyt palavasti mieleen jo aikoinaan videovuokraamojen videoluetteloista. Näin itse elokuvan kuitenkin vasta nyt ensi kertaa.

Avaruuskuvilla käyntiin lähtevä scifari on aloituksena aina poikaa. Tapahtumat alkavat peräti vankila-aseteroidilla, jolla on kahdeksan nakertajaa, jotka kaipaavat jotain elävää nakerrettavaa. Toisin kuin toisinaan B-elokuvien mainosmateriaalien suhteen, tällä kertaa pikkuhirviöt ovat itse elokuvassa varsin vastaavan näköisiä kuin videon kansitaiteessa ja elokuvajulisteessa. Örkkimörkkien ulkoasu on hauska ja ne elehtivät hupaisasti. Myös E.T.:hen viitataan eräässä kohtauksessa.

Toisin kuin voisi luulla, Critters ei ole Gremlins-riiviöhittielokuvan (1984) inspiroima. Ohjaaja Stephen Herek on kiistänyt tämän haastatteluissa. Kuulemma nakertajien ensimmäinen käsikirjoitus kirjoitettiin kauan ennen kuin Gremlins saatiin edes tuotantoon.

Nämä ilkeät joskin samalla hupaisat kaikkea tuhoavat karvapörriäiset pystyvät pyörimään vinhaa vauhtia ja ampumaan tainnuttavia piikkinuolia harjastaan. Olentojen erikoistehosteet ovat Chiodo-veljesten käsialaa, jotka ovat myös vastuussa elokuvasta Killer Klowns from Outer Space (1988).

Crittersissä on hauskoja visuaalisia ideoita, aivan loppumetreille saakka. Avaruusriiviäisten lisäksi on kaksi muotoaan muuttavaa palkkionmetsästäjä-muukalaista, jotka ampuvat avaruussingoillaan pistäen paikkoja tuusan nuuskaksi. Savuavaan avaruusalukseenkin päästään hieman sisälle tutustumaan. On siis paljon kaikkea mitä B-leffalta voi toivoa. Juonikin on ihan passeli, vaikka lähes aina sen osalta jää näissä rainoissa toivomisen varaa. Lopputeksteissä soi perus-kasaria edustava instrumentaalikappale.

Mainio humoristinen "koko perheen" pikkumonsterileffa.



MUUTA:

Critters-sarjassa on neljä elokuvaa. Jatko-osat ovat Critters 2: The Main Course (1988), Cirtters 3 (1991) ja Critters 4 (1992).

Kiitos Wikipedialle joistakin tiedoista.

Perheen pikkupoikaa näyttelevä Scott Grimesin tutuin roolityö lienee Teho-osasto (E.R.) TV-sarjan Tri Archie Morris. Hänen kasvonpiirteensä olivat erittäin tunnistettavia jo näiltä nuoruuden päiviltä.

Ghostbusters-elokuvaan viitataan keilauskohtauksessa kun pelijengillä on kyseisen elokuvan logosta mimikoidut paidat.

---

2.11.2017



VIERAILIJOITA OUDOSTA MAAILMASTA (Europa Vision, 1986). VHS (FIx)
Englanninkielinen nimi: ETV / Extra Terrestrial Visitors (1983).
Ohjaus: Juan Piquer Simón.    Valmistusmaat: Espanja, Ranska.    Tuotantoyhtiö: Almena Films.
Genre: scifi.    Kesto: 1t 23min.
Kuvasuhde: 4:3.    K-12 (virallinen tarkastus).    Videokoodi: -.
Englanniksi puhuttu, suomenkielinen tekstitys.
Suomennos: Jarmo Åhrlund / Suomen Kuvakasettituotanto Oy.


"Ensin oli E.T. ja nyt tuli ETV" — voiko mainoslausetta suoremmin ja typerryttävämmin sanoa!?

Sillä Steven Spielbergin sympaattisesta nuorten tieteiselokuva E.T.:stä (1982) suoraan innoituksensa ammentava tarina onkin kuin aikuisten väkivaltaisempi tahattomankin parodiallinen versio esikuvastaan. 1986 julkaistun videon takakannen erityishuomio "soveltuu myös lapsille" herättää hieman huvittavaa hämmennystä. Vuonna 1991 elokuvatarkastamo on lätkäissyt leiman K-12.


Heti alkuun 80-luvun tiiviistä syntetisaattorimusiikkiäänimaailmasta pisteet. Musiikki on usein B-elokuvien heikoimpia lenkkejä, mutta tällä saralla myös voitetaan paljon jos on sattumalta osaava tekijä saatu hommattua asialle. Musiikki on ehtaa nostalgista tunnelmallista kasaria.

Tunnelma on muutenkin kohdillaan ja analogiset erikoistehosteet ajavat asiansa mainiosti. Ekstraterrestriaali-tötterösuupäähahmokin on hauskan näköinen. Se muistuttaa minusta ikään kuin Carl Barksin ankkatarina Suo-Santerin (Aku Ankka 2/1958) ja TV-sarja Alf:in (1986–90) avaruusotuksen risteymää.


Osin kirjamaisesta kansitaiteesta johtuen ja aihepiirin etukäteen tietäen odotukset olivat jostain syystä "korkealla" ja himpun verran liikaa. Eli sen suhteen, mitä hyvältä B-tieteisleffalta perjantai-illan viihdekäyttöä varten odottaa. Positiivisina huomioina hämmentävä kouluainemainen juoni tarjoaa ihmetyksen ja lieviä tyrmistyksen kohtia. Muistettavimpia kohtauksia on kun Trumpy-olento järjestää pojan leikkikalut uudelleen ihmeen kaltaisesti.

WTF-hetkiä toki löytyy ja elokuvan katsoi mielellään. Mutta jälleen kerran olisi suonut vielä överimmät kalkkunasfääreihin nousemiset. Lopulta hieman ontto olo jäi ja tarina ei "lupauksista" huolimatta pääse koskaan täyteen vauhtiinsa. Elokuvan "sanoma" on merkillinen. Tavallaan siitä tekee mieli antaa pisteet kotiin.

Joka tapauksessa elokuvaelämys oli hauskin taas aikoihin; sitä toki edesauttoi ja siivitti se seikka, kun koko ajan odotin että kohta varmaan tapahtuu jotain huimaa.




PS. ETV:stä on hupaisan harhaan johtavia VHS- ja DVD-kansia, joista ohessa pari esimerkkiä. Varsinkin Return of E.T:n sotaelokuva-tyyppinen DVD-kansi on jossain aivan omissa sfääreissään.
   Myös Mr. Trump on jälleen saanut meemi-puolella osansa elokuvan Trumpy-nimikkohahmon kautta, josta tarkemmin täällä.

---

1.7.2017



BARBARELLA (Esselte Video - valkoinen sarja, 1983). VHS (FIx)
Englanninkielinen nimi: Barbarella | Barbarella: Queen of the Galaxy (1968).
Ohjaus: Roger Vadim.    Valmistusmaat: Yhdysvallat.
Tuotantoyhtiöt: Marianne Productions, Dino de Laurentiis Cinematografica.
Genre: scifi/erotiikka/komedia.    Kesto: 2t 09min.
Kuvasuhde: 4:3 (alkuperäinen olisi 2.35:1).    K-16.    Videokoodi: 51209.
Englanniksi puhuttu, suomenkielinen tekstitys.


No nyt on kerrankin uskallettu pistää kunnolla tulevaisuuteen sijoittuva vuosiluku tieteiselokuvassa! On vuosi 40 000. Vau. Tähän mennessä suurin vuosiluku scifi-elokuvassa johon olen törmännyt, on Dyyni (1984) joka sijoittuu vuoden 10 191 paikkeille. Vaikkapa Steven Spielbergin A.I. Artificial Intelligencessa (2001) vieraillaan päätapahtuma-ajan lisäksi vuoden 4 000 tienoilla.

Barbarella, tai Barbarella, planeettojen valtiatar, alkaa miellyttävästi hehkeän nimiosaa esittävän Jane Fondan riisuutuessa hiljakseen alastomaksi avaruuspuvustaan painottomassa tilassa peppu kameraa kohti, letkeän 60-luvun lopun risteilyorkesteripopin soidessa taustalla. Hauskasti animoidut alkutekstit lentävät ilmoille kypärästä ja puvun suojista hiusten hulmutessa.

Universumissa on ollut rauha satoja vuosia. Tau Ceti on kuitenkin arvaamaton avaruuden kolkka, jonne Barbarellan on määrä matkata. Maan tasavallan presidentti soittaa Barbarellalle aiheesta kuvapuhelun. "Rakkaus!" molemmat tervehtivät tavan mukaan. Barbarella toteaa pukevansa ensin yllensä, mutta presidentti keskeyttää äkkiä että ei tarvitse!

Minulla on heikko kohta vanhan scifin tunnelmalle. Varsinkin tällaiselle hauskalle ja eroottiselle scifille, jossa on samalla hienot tuotantoarvot lavasteineen. Kyllä tätä kasettia kotiin kiikuttaessa olisi teininä kämmenpohjat kostuneet. Luulin alkuun elokuvaa 70-luvun tuotteeksi, mutta olin varsin yllättynyt että se oli vieläkin varhaisempi, vuodelta 1968!

Näissä tietyn tyyppisissä lavastepainotteisissa 1960–70-lukujen tieteiselokuvissa on usein jotain naiivia, viatonta, hölmöä – ja ennen kaikkea ihastuttavaa. Barbarella on mainion omaperäinen eikä siitä osaa arvata mitä seuraavaksi tarinassa seuraa. Tätä arvaamattomuuden tunnetta varsinkin nykyelokuvissa todella paljon kaipaa. Hauskoista luovista lavasteista tulee tietynlainen vaihtuvan näytelmälavan vaikutelma.


Elokuvan mieltymyksen Fondan vartalossa viihtyvään ja viipyilevään kuvaukseen ymmärtää vielä paremmin kun saa tietää, että ohjaajana toimi hänen silloinen miehensä Roger Vadim. Tämähän on modernia klassisesta kuvataiteen historiasta kumpuavaa innoittunutta kerrontaa, jossa muusa on pääosassa ja taiteen keskiössä.

Barbarella on nautinnollinen ja riemustuttava pehmo-scifi-iloitteluhupailu.

Barbarella Videolehden 2/1986 kannessa, joskaan harhaan johtavasti sisällössä ei harmillisesti kyseisestä elokuvasta olekaan mitään. Myyvä kansikuvatyttö kylläkin, ja siksihän itsekin lehden päädyin ostamaan.



MUUTA:

Barbarella esitettiin viimeksi YLE Teemalla 10. kesäkuuta 2017.

---

1.7.2017



LENTÄVIEN LAUTASTEN HYÖKKÄYS (YLE TV2 televisioesitys 1997)
Englanninkielinen nimi: Earth vs. the Flying Saucers (1956).
Ohjaus: Fred F. Sears.    Valmistusmaa: Yhdysvallat.    Tuotanto: Columbia Pictures, Clover Productions.
Genre: scifi/sota/toiminta.    Kesto: 1t 20min.
Kuvasuhde: 4:3 (alkuperäinen olisi 1.85:1).    K-15.
Mustavalkoinen.    Englanniksi puhuttu, suomenkielinen tekstitys.


1950-luku oli paranoidisen scifin kulta-aikaa. Mustavalkoisen Lentävien lautasten hyökkäys (1956) -elokuvan perinteistäkin perinteikkäämpi (joka ehkä ajankohtanaan oli hieman tuoreempi) Maan valloitustarina lähtee käyntiin suhteellisen mukavan rivakasti, mikä on aina toivottavaa turhanpäiväisen jaarittelun tai henkilöhahmojen esittelyn sijaan.

Toisaalta pientä eloa ja persoonaa jää myös kaipaamaan, sillä näyttelytyöskentelyä kuitenkin varjostaa monialainen innottomuus ja harmaus. Hahmoille ei luoda minkäänlaista persoonaa. Tuttuja jenkkiläisiä maamerkkejä nähdään, joista osa kokee karun kohtalon. Tästä muistuukin luonnollisesti ulkoavaruuden invaasio-lajityypin moderni perillinen Independence Day (1996). Parasta 50-lukulaisessa elokuvassa ovatkin hauskat erikoistehosteet, jotka ovat stop-motion tehostevelho Ray Harryhausenin käsialaa. Jäykkiä tönkkösuolattuja avaruusmiehiäkin riittää. Niiden avaruuspuvun alainen ulkonäkökään ei jää arvoituksesi, vaikka kohtaus lyhyt onkin, Maailmojen sodan (1953) vastaavan paljastuksen tapaan.

Vertailua tosiaan on muutenkin vaikea välttää kolme vuotta aiemmin ilmestyneeseen invaasioelokuvien virstanpylvääseen, joka teki homman kaikin tavoin paremmin. Vaikka sekin oli omaan makuuni turhan räjähdyspainotteinen.

Joka tapauksessa tehosteiden lisäksi suosikkikohtiani on myös vierailu UFO:n sisällä ja juttutuokio muukalaisten kanssa – tämä on välillä liiankin harvinaista herkkua genren ystäville.

Kioskitieteiskirjallisuuden tai jonkin TV-sarjan scifi-jakson mieleen tuova tarina on lapsellinen, ontuvaa loppuratkaisua myöten. Mutta vanha scifi on lähes aina heikoimmillaankin suhteellisen viihdyttävää ja tämäkin UFO-pläjäys oli mukava viimein nähdä; varsinkin näin kesähelteitä siivittämään. Katseluvinkkejä hyvistä klassikko-scifeistä otetaankin vastaan.




MUUTA:

Elokuva on julkaistu myös Suomi-DVD:llä vuonna 2004. DVD:llä extrana mm. tunnin henkilödokumentti Ray Harryhausenista.

Kiitos Suomi-julistekuvasta julistepiste.fi

---

1.7.2017



TINTIN SEIKKAILUT: TINTTI JA KULTASAKSINEN RAPU (Esselte Video, 1983). VHS (FIx)
Ranskankielinen nimi: Les Aventures de Tintin d'après Hergé: Le crabe aux pinces d'or (1959).
Englanninkielinen nimi: Herge's Adventures of Tintin: The Crab with the Golden Claws.
Ohjaus: Ray Goossens.    Valmistusmaat: Belgia, Ranska.    ARTEL Film & Television Productions, LTD (1981). Tuotantoyhtiö: Casterman Paris - Tournal & Belvision Brussels.
Genre: animaatio/seikkailu.    Kesto: 1t.
Kuvasuhde: 4:3.    Sallittu.    Videokoodi: 51300.
Ruotsiksi puhuttu, suomenkielinen tekstitys.    Suomennos: Ulla Aarnio.


Tintin sarjakuvaseikkailuista tehtiin ensi kerran vuosina 1959–72 belgialais-ranskalainen animaatiosovitus. TV-sarjan jaksoista Suomessa Esselte Video julkaisi vuokravideolla valkokantisella tyylillä ainakin ensin vuonna 1983 Tuhatkaunon tapaus ja sen jälkeen samana syksynä Kultasaksinen rapu -kasetit. Muut Esselten Suomi-Tintit ovat toistaiseksi epävarmoja (saa laittaa viestiä tulemaan jos tiedät näitä lisää tai olet myymässä). Muualla Skandinaviassa julkaistiin useita muitakin Esselten Tintti-vuokrakasetteja.



En ole koskaan ollut suuri Tintti-fani, mutta pidän Hergén klassikkosarjakuvaseikkailuista, jotka ovat viihdyttäviä. Erityisesti kuu-seikkailu ja tämä Kultasaksinen rapu ovat kiinnostaneet. Omaan makuuni sarjakuvien ilme ruutujakoineen on ollut hieman turhan staattinen.

Tintin vanhimmat animaatiosovitukset ovat paljon heikompaa piirrosjälkeä kuin originaalit sarjakuvat. Vaikka hahmot itsessään esikuvia muistuttavatkin – enemmän kuin vaikkapa uudessa 3D-animaatiosovituksessa. Alkuun paikoin kumimainen animaatiotyyli kummaksuttaa, mutta siihen ihme kyllä tottuu. Lisäksi joidenkin kulkupelien kuten autojen ja erämaan laivojen kamelien animointi on kaikkein simppeleintä. Kaiken kukkuraksi tarinan kannalta mutkat on vedetty täysin suoriksi sovituksen ollen huomattavan simppelimpi ja lapsenomaisempi.




Kultasaksisen ravun kansi on suoraan Hergén sarjakuva-albumista joka olikin pää-syitä kasetin hommaamiseni. Kuva on ikoninen ja siitä on tehty parodioita vuosien varrella. Videokannessa näkee myös silloisen tekniikan käsityöläismäisen luonteen, kun hahmojen ääriviivat on jostain syystä tarvinnut leikata siniseen taustaan.

On muuten hauska sattuma, että Tintti-sankarin suomenkielinen käännösnimi on genetiivissä Tintin eli sama kuin alkuperäinen ranskankielinen nimi. Toisena assosiaationa nappisilmäisistä sankareista muistui mieleen Albert Barillén Olipa kerran -animaatioiden päähahmot.

Jotenkin olin välttynyt näkemästä ja lukemasta tätä uskoakseni tunnetuinta Tintti-seikkailua kaikki nämä vuodet. Se oli mukaansa tempaava ja hauska perinteinen tarina, vaikka animaation taso ei päätä huimannutkaan.

---

Aiempia blogi-postauksia

Uudempia blogi-postauksia

---

Tästä voit jättää kommentin johonkin videoarvioon (tai yleisesti tähän blogiin).
Voit myös halutessasi muokata vanhaa kommenttiasi (tai poistaa sen) tätä kautta ilmoittamalla.

Nimi: (pakollinen) Sähköposti: (pakollinen)  Huom. sähköpostisi ei tule näkyville. Älä kirjoita tähän mitään: Kotisivu: Otsikko / postaus jota kommentoit: Kirjoita kommenttisi: