Andrei Tarkovskin (1932-1986) kirjallisen tuotannon perusteoksen ilmestyminen suomeksi on tapaus, joka säväyttää yli elokuvan alueen. Aniharva kirjoittaja on kyennyt tunkeutumaan yhtä syvälle haltioittavien mahdollisuuksien alueeseen ja yleensä siihen, mitä elokuvan ilmaisumuoto voi tuoda maailmaan.

Erityisesti Tarkovskin omia elokuvia ja niiden taiteellista hahmottumista koskeva aineisto on korvaamaton: kirja tuo olennaista ja kipeääkin lisävalaistusta Tarkovskin elämänteemoihin. Hän oli runoilija myös sanojen käsittelijänä samalla kun hän kirjailijana oli olennaisesti yhtä määrittelemättömissä kuin Andrei Rublevin, Peilin tai Stalkerin ohjaajana.

Vangittu aika on sen luokan elokuvakirja, että on oikeutettua puhua Andrei Tarkovskin taiteellisen tuotannon puuttuvasta linkistä.